maanantai 28. lokakuuta 2013

Milloin äiti ja isä voivat mennä ensimmäistä kertaa kahdestaan treffeille?

Seitsemän kuukautta vauva-arkea, imetysvaatteita, collareita, tukkaa ponnarilla ja kahdenkeskiset hetket miehen kanssa minimissaan. Kuulostaako tutulta?


Olivia odottaa kaukalossaan, kun itsekeskeinen äiti kuvaa itseään peilin kautta treffiasua.


Meidän parisuhde on voinut koko vauva-ajan todella hyvin, jopa paremmin kuin koskaan ennen, mutta kahdekeskistä aikaa meillä ei ole ollut ikuisuuksiin. Meidän tukiverkosto on suhteellisen pieni ja meidän kotipaikkakunnalla lähes olematon. Ehkäpä tämän takia en ollut edes ajatellut, että voisimme mennä joku ilta miehen kanssa kahdestaan ulos syömään ja leffaan. En ollut ajatellut, milloin se olisi Olivian kannalta "sopivaa" enkä asettanut näin mitään odotuksia. Tämän takia yllätys olikin äärimmäisen ihana, kun ystäväni Niina ehdotti, että veisimme Olivian hänen luokseen hoitoon joku ilta ennen Thaimaan matkaamme ja kävisimme mieheni kanssa kahdestaan vaikka leffassa.


Ei tarvinnut kahta sekuntia pidempään miettiä, kun innostuin asiasta. Treffi-illaksi valikoitui perjantai ja ruokapaikaksi yllättäen Amarillo. Elokuvaksi Leijonasydän. Aikataulutettiin lähtö niin, että Olivia nukkui toiset päikkärinsä Niinan luona vaunuissa ( ja hyvin nukkuikin, 16.30-18.30!), me itse käytiin ensin syömässä ja siitä kiiruhdettiin elokuvateatteriin. Elokuva oli suomalaiseksi elokuvaksi todella hyvä. Välillä oli rankkoja kohtauksia ja mulle nousi kova inho skinejä kohtaan, mutta kokonaisuudessan - hyvä. Ja se kuuluisa Jasper Pääkkösen mela.. paljon kohua isosta  pienestä asiasta :D

Olivia oli pärjännyt hoitopaikassaan hyvin enkä hetkeäkään epäillyt, etteikö Niina olisi hänen kanssaan pärjännyt. Soseet oli syöty hyvin, maitoa juotu vähän heikommalla menestyksellä, itkuja ei pahemmin itketty, joten kaikki hyvin.

Meille, äidille ja isälle, miehelle ja vaimolle, treffit tekivät todella hyvää. Juteltiin arkisista asioista, vaihdettiin kuulumisia ajatuksen kanssa ja tottakai kehuttiin toisiamme maasta taivaaseen. On se vaan niin ihanaa olla juuri tämän miehen vaimo <3


Palatakseni otsikon kysymykseen, vastauksia taitaa olla sekä yhtä monta kuin mitä on äitejä ja isiä kuin loppupeleissä vain yksi: silloin kuin lapsella on turvallinen ja luotettava hoitaja ja kahdestaan (kotoa) ulos lähteminen tuntuu molemmista vanhemmista hyvältä.

Joko te olette päässeet miestenne kanssa viettämään kahdenkeskistä aikaa kodin  ulkopuolella?

                                                        Karina


19 kommenttia:

  1. Moikka! Mukava kuulla että saitte kahdenkeskeistä aikaa, teki varmasti tosi hyvää!
    Meillä on kohta 5 kk tyttö ja ollaan päästy kahdestaan leffaan, syömään, shoppailemaan ym. Viime to käytiin myös katsomassa Leijonasydän ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Teki hyvää, en voi kieltää! Kiva, että sielläkin on päästy viettämään parisuhdeaikaa! Mitä tykkäsit elokuvasta?

      Poista
    2. Tykkäsin kyllä kans kovasti! :)

      Poista
  2. Voi, teki varmasti hyvää ihan kahdenkeskinen aika!
    Me on oltu mimmin syntymän jälkeen kahdesti ulkona, toisella kertaa Tammerfesteillä (heinäkuussa) katsomassa pari keikkaa ja syömässä, toisella kertaa nyt reilu viikko sitten juhlimassa akateemisilla vuosijuhlilla. Tyttö on pärjännyt loistavasti ekalla kerralla siskoni hoivassa ja tokalla kerralla mummansa kanssa kotona. Etenkin nyt tämä viimeisin tuli jotenkin todella tarpeeseen, arki ja parisuhde tuntuu heti ihan erilaiselta!

    Varmasti tämä on asia, joka riippuu niin lapsesta että vanhemmistaan. Ystäväni, joka ei imetä, on antanut poikansa 4kk jo useampaaan kertaan sekä yökylään että illaksi hoitoon. Pojalla on ollut kaikki hyvin ja äiti jaksaa arjessa paremmin. Minä taida olla aika kiinni tyttäressäni, enkä ole ollut muistaakseni 8 tuntia pidempään erossa hänestä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se imetyskään ole aina se, miksei voi lähteä pidemmäksi aikaa, minähän olin 5 päivää pois kotoa, kun olin syyskuun alussa Lontoossa ja imetin ja imetän edelleen :) O sai pumpattua maitoa ja minä taas pumppasin koko matkan ajan lavuaariin.
      Hyvän saumaan tuli meidän treffi-ilta kyllä, mieshän tulee Thaimaahan vasta joulukuun alussa eli ollaan erossa kuukauden verran!

      Eka kerta onkin aina se vaikein jättää lapsi ja lähteä itse jonnekin, täytyy vaan muistaa, se minkä sanoit, kun äiti ja isä jaksaa paremmin niin lapsellakin on parempi olla! :)

      Poista
    2. Joo ei olekaan, muistakin tuon sun reissun! Mulla imetys on rajoittanut parista syystä: tyttö on lähestulkoon kieltäytynyt pullosta, eli vaikka pumpattua maitoa onkin hälle tarjottu, niin erittäin huonosti kelpaa... Kiinteiden alotus helpottanut tilannetta! Nykyisellään en meinaa myöskään enää herua pumpulle mitenkään, sen verran vähempi jo tulee maitoa. Vielä se riittää loistavasti tytön tarpeisiin, mutta pumppaaminen ei oikein onnaa. Ja jotenkin olen varmaan ihan imetyshormonien vuoksi yllättävänkin kiinni tuossa pienessä, huomaan sen itsekin.. :D

      Poista
  3. Me ollaan miehen kanssa asiasta puhuttu, mutta toteutuksen asteelle ei olla vielä päästy! Tukiverkostoakin olisi ja varmasti kaikki hyviä hoitajia. Mutta nyt tuntuu pojalla olevan pieni vierastus taas päällänsä ja itkuja tulee herkästi jos äiti ei ole lähettyvillä. Joten en millään vielä raaskisi toista laittaa hoitoon. Vaikka oikeastihan poika varmasti nukkuisi suurimman osan ajasta! :D

    Ihanaa, että olette päässeet treffeille. On tärkeää muistaa niitä yhteisiä hetkiäkin vaalia, kun tämä vauva-arki usein muuttaa sen niin radikaalisti. Ja sitten niiden yhteisten hetkien aikana muistaa keskittyä siihen, eikä miettiä vain koko ajan miten vauva voi! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olivialla kans vierastuskausi meneillään! Niinaa se ei onneks vierasta, kun nähdään niin usein ja hänen 11kk poika taas pitää huolen, että Olivia keskittyy häneen :)

      En ala sanomaan, että nyt vaan menette ulos, oon vahvasti sitä mieltä, että se halua ja tunne, että nyt voi mennä, tulee jokaisella omalla ajallaan! :)
      Mä kyttäsin elokuvateatterissa koko ajan puhelinta kun halusin olla koko ajan käytettävissä :D

      Poista
    2. Niinhän se on, että äidin valmistautuminen siihen irtiottoon on se kaikkein suurin. :D Ja veikkaan, että itse myös olisin koko ajan puhelinta kyttäämässä (ellen jopa soittelemassa hoitopaikkaan), että on kaikki varmasti hyvin..! :)

      Poista
  4. Meillä poika on 3,5 kk, ja pari viikkoa sitten otettiin pieni irtiotto ja vietiin poika mummolaan koko päiväksi ja haettiin illalla (n. 8h oltiin pois). Oli ihanaa! Ja kun tiesi, että poika on hyvässä hoidossa, oli helppo (niin helppoa kuin se nyt voi olla...) viedä se sinne. Ollaan muutenkin kyllä jätetty sitä jo hoitoon, mutta nyt ekaa kertaa sillä tavalla, että oltiin noinkin pitkään pois. Tämän ikäinen lapsi on helpompi tietysti viedä hoitoon kun ei vielä osaa vierastaa ja syö pumpattua maitoa pullosta ilman mitään vastarintaa. Minusta on myös kiva, että isovanhemmatkin saavat ja haluavat tutustua poikaan ja viettää aikaa keskenään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin uskoa, että oli ihanaa! :)
      Mun vanhemmat odottaa kans kovasti meidän minihäämatkaa, kun saavat sitten olla 5 yötä Olivian kanssa. Mun mielstä on kans tärkeää, että isovanhemmilla on mahdollisuus tutustua omaan lapsenlapseensa kunnolla!

      Poista
  5. Ihanaa kun pääsitte hetkeksi irti vauva ympyrästä. Itse asiassa minäkin pääsin eilen kun S ilmoitti halustaan tulla katsomaan Nuuttia. Lähdin katsomaan Leijonasydämen teatteriin ja mustakin se oli kyllä hyvä! Ja se Pääkkösen mela.. muahahaha! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, että S oli kerrankin oma-aloitteinen! Ja mikä tärkeintä, mahtavaa, että keksit itsellesi ihan oikeasti rentouttavaa tekemistä ja vietit laadukasta omaa aikaa! Teki varmasti myös sinulle hyvää! <3

      Poista
  6. Oliivi oli meillä mun vanhempien luona yökylässä ensimmäisen kerran kun oli sen 3kk vanha, sen jälkeen ollut pari kertaa vielä uudestaankin! Eli yhteistä aikaa ollaan saatu. Mekin käytiin viime vkl elokuvissa samaista leffaa katsomassa, siinä näyttelee mun yksi kaveri.. (yksi niistä skineistä.. ) On se kyllä rentouttavaa hetki irtautua arjesta ja olla ihan kahdestaan, vaikka ikävä tuleekin jo kova niinkin lyhyessä ajassa,kuin yksi yö :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On korvaamaton onni, kun isovanhemmatkin haluaa olla apuna! Mun vanhemmat ois kans mielellään enemmänkin meidän tukena, mutta puoli vuotta maapallon toisella puolella vähän rajoittaa tätä :( onneksi on nyt kuukaus "mummolassa" edessä! Jee! :)

      Poista
  7. Ollaan päästy muutaman kerran ja useammin pitäisi. Miksi sitä ei malta? Kun on kuitenkin tärkeää.

    Lukijaksi liityin :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anette! Kiva kun liityit, minäkin olen satunnaisesti lukenut sun ja Topin arjesta :) täytyypä liittyä lukijaksi kanssa.

      Ei sitä malta kun onhan nää vauvat vielä niiiin pieniä jne :D

      Poista
  8. Millä fiiliksillä miehesi on kun joutuu lapsestaan olemaan erossa kuukauden ? (En kysy pahalla mutta kiinnostaa vaan kun oma mies ei pystyisi olemaan!?!). Kuukausi on kumminkin pitkä aika tuon ikäisen lapsen elämässä ja kerkeää oppia uusia asioita siinä välissä.. Ihanaa reissua teille! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan musertunut :(
      Juteltiinhan me aiheesta, ennen kuin tilattiin liput, mutta silloin se ei ollu tajunu, miten kova ikävä hänellä tulee oikeasti olemaan Oliviaa, Viimeksi eilen sanoi "vitsailumielessä", että voitasko vähän siirtää menoa (mulla on joustava lippu, eli maksamalla muistaakseni satasen, voin vaihtaa päivämäärää). Emme tietenkään ole vaihtamassa lippuja ja näillä nyt mennään, onneksi on skype ja facetime, whatts appi jne.
      Nyt onkin ollu ihanaa seurata, kun häne tulee töistä kotiin - on koko ajan kiinni tytössä, selvästikin haluaa viettää nyt KAIKEN mahdollisen ajan O:n kanssa. Ikävä tulee ja on jo, mutta aika menee tosi nopeasti, varsinkin vauva-arjessa :)

      Kiitos, toivon, että tulee ihana reissu <3

      Poista

Kiitos kommentistasi! Vastaan pian :)