tiistai 11. helmikuuta 2014

Unikoulu

Päätin aloittaa Olivialle unikoulun sunnuntaina 2.helmikuuta, kun mieheni lähti viideksi yöksi työmatkalle Etelä-Suomeen ja me jäätiin tytön kanssa kahdestaan. Mies ei tiennyt tästä mitään, unikoulun oli tarkoitus onnistua ja olla miehelle yllätys - vauva ei nukukaan enää meidän välissä eikä edes samassa huoneessa, eikä herää 3 tunnin välein. Heh, kovin oli ruusuiset kuvitelmat...
Oltiin sovittu, että aloitetaan unikoulu, kun mies palaa kotiin, mutta luulen, että oli helpompaa jo hänenkin kannalta, että tein sen ilman häntä, sillä hän on töissäkäyvä ja herää aamuisin puoli kuuden maissa. Minä nyt voin nukkua päikkäritkin Olivian kanssa vaikka joka päivä. Aika usein nukunkin ykköspäikkärit!
Samana iltana siirsin pinnasängyn Olivian omaan huoneeseen, tehtiin normaalit iltarutiinit, paitsi että en imettänyt häntä meidän sängyllä maateen (ja samalla nukuttaen), vaan sohvalla telkkarin ääressä. Aina kun O meinasi nukahtaa, kerroin, ettei vielä saa nukkua, sillä pääset kohta omaan sänkyyn nukkumaan. 

Unikoulutaktiikkana käytin lempeämpää huudatus-tassutusta. Eli Olivia omaan sänkyyn, silitin, hyräilin laulua. Kun oli rauhoittunut, lähdin huoneesta pois. Itkun kestettyään 3min, palasin huoneeseen, laitoin nukkuma-asentoon, silitin ja hyräilin. Taas pois, 5 min päästä takaisin, pois ja noin 5min päästä takaisin.

Viikon ilta/yötaoahtumat päiväkirjamuodossa.
        Päivä 1.

  • ·         Nukahtaa klo 22.10 - nukahtamiseen  kulunut aika kokonaisuudessaan 51 min
  • ·         paljon itkua, mutta ei kyyneliä, ei hysteriaa eikä punalaikukasta naamaa, niin kuin yleensä kun itketään kovasti
  • ·         klo 23.52 herää kovaan yskään, seisoo pinnasängyn päädyssä ja itkee. En ota syliin, vaan laitan makuulle ja silitän kylkeä, hyräilen samalla laulua. Nukahtaa 23.58 eli kuudessa minuutissa
  • ·         klo 01.34 herää itkemään. Annan rintaa, sillä hän söi iltapuuron huonosti eikä maitokaan illasta maistunut. Syö intensiivisesti, jonka jälkeen nostan sänkyyn ja silitän. Nukahtaa klo 01.44
  • ·         klo 3.58 herää kovaan yskään ja alkaa itkemään hysteerisesti. Otan viereeni, annan tissiä, nukahtaa melkein heti.
  • ·         klo 07.10 herää ottamaan maitohuikat vieressä törröttelevästä tissistä, nukahtaa.
  • ·         klo 09.15 herätään ja noustaan

Päivä 2.

  • ·         Nukahtaa klo 20.54 - nukahtamiseen kulunut aika kokonaisuudessaan 24 min
  • ·         En tiedä mitä sanoa. Laitoin Olivian sänkyyn klo 20.30, jolloin jäi vähän itkeskelemaan, annoin itkeä 5 min (ei edellenkään hysteriaa, vaan "huomaa mut"itkua), palasin huoneeseen, laitoin makuuasentoon, lähdin pois. Itkua kesti noin 3 minuuttia, kun se yks kaks muuttui hyräilyksi/lauluksi. Sitä kesti noin 10 minuuttia ja sit hiljeni. Se nukahti ihan itse!! Kävin siellä vain kerran! En ois ikinä uskonut.
  • ·         klo 23.55 kuulen, että Olivia on hereillä (omassa huoneessaan).
  • ·         23.55-01.05 ölinää, mölinää, haukottelua, itkun yritystä, muttei sittenkään. Paljon hiljaisuutta, yskää, önähtelyä, selvästi seisoo ja hytkyy. "Huomaa mut" ölinää, hiljaisuutta
  • ·         01.05 kovempaa itkua. Päätän mennä silittämään. Järkytyn kun huomaan, että Olivia seisoskelee sängyn päädyssä eikä ole makuullaan niin kuin olin kuvitellut. Olisiko pitänyt mennä jo aikaisemmin ja laittaa tyttö makuulle? Olisiko hän nukahtanut aikaisemmin? Tulen surulliseksi. Laitan makuuasentoon, silitän ja hyräilen. Olivia on silmät auki. Nouse istumaan ja alkaa osoittelemaan sormellaan sohvaa ja kikattaa. Katsoo minua ja nauraa. Laitan takaisin makuulle, loukkaantuu.
  • ·         1.38 tulen Olivia sylissä meidän makkariin. Tissille ja sit me aletaan nukkumaan, kylki kyljessä <3
  • ·         8.25 heräämme onnellisina vierekkäin. Olivia nukkui 7 tuntia putkeen vieressäni.

Päivä 3.
·         Nukahtaa klo 21.32. Nukahtamiseen kulunut aika kokonaisuudessaan 12 min.
·         itku alkoi heti kun laitoin sänkyyn, mutta loppui melkein heti, alkoi öninä ja hytkytys.
·         kävin silittämässä kerran, joka oli virhe, sillä itku koveni kun lähdin. Loppui tosin alle minuutissa
·         22.46 kova yskä, herää itkemään, menen heti silittämään
·         22.48 nukahtaa
·         0.47 itkua, silitän
·         0.50 nukahtaa
·         1.40 kovaa itkua, otan viereen ja annan rintaa, nukkuu seuraavat 7 tuntia putkeen
·         8.40 herää iloisena minun vierestäni <3

Päivä 4.
·         Nukahtaa klo 20.00 (nukkui päivällä vain yhdet päikkärit). Nukahtamiseen kulunut aika kokonaisuudessaan 15 min
·         kerran kävi silittämässä, nukahti aika nopeasti omaan unihölinäänsä <3
·         20.25 käyn tarkistamassa, että kaikki on hyvin - ei ole. Huoneessa haisee. Kurkkaan vaippaa, täynnä tavaraa. Pesun yhteydessä herää. Kuivataan, vaihdan vaipat, yökkärit päälle, laitan sänkyyn - oksentaa kaaressa pitkin patjaa ja sen jälkeen lattialle ja itsensä päälle. Alkaa itkemään hysteerisesti. Rauhoittelen, halin. Pesulle, vaatteet vaihtoon, lakana vaihtoon. Vettä.
·         20.45 annan nukahtaa syliin ja vien sänkyynsä
·         01.40 herää itkemään, otan viereen. Tissiä. Nukahtaa
·         04.30-6.15 valvoo, yrittää nukahtaa, ei onnistu, on kipeän ja surullisen näköinen.
·         9.17 herätään vierekkäin <3

Päivä 5.
·         Nukahtaa klo 21.44 Nukahtamiseen kulunut aika kokonaisuudessaan 36 min.
·         Sänkyyn klo 21.08
·         Kitinää, riitelyä, loukkaantunutta itkua
·         Käyn silittämässä kahdesti. Istun vieressä ja hyräilen. Istun vieressä, tarkistaa koko ajan että olen siinä
·         21.37 lähdenhuoneesta, loukkaantuu, itkua noin minuutti
·         21.44 hiljaisuus

      01.49 herää ja otan viereen

Päivä 6.

- Nukáhtamiseen kulunut aika kokonaisuudessaan 5 min!!

- herää 1.49, paljon itkua, otan viereen, valvoo yöllä usean tunnin


Päivä 7.

-Nukahtamiseen kulunut aika kokonaisuudessaan 6min

- herää 2.48, otan viereen

                     MAMIIIII ÄLÄ JÄTÄ MUAAAA!!!! :((((( 



Mitä jäi käteen?

Vaikkakin pienen alkuitkun kautta, Olivia osaa nukahtaa nyt itsekseen sänkyynsä ja nukkuu siellä noin kahteen-kolmeen.
Viereen otan kesken yötä sen vuoksi, että Olivia on tissiapina ja tottunut nukkumaan tissi vieressä viimeiset 10,5kk, en voi yks kaks ottaa häneltä sitä läheisyyttä pois. Ja minun unia ei tuo yön viimeinen pätkä häiritse, sillä nukahdettuaan tissin jälkeen, Olivia yleensä nukkuu sitten aamuun asti. Toinen syy on mies, en halua että hän herää yöllä ja joutuu menemään väsyneillä silmapusseilla töihin. Hänellä on kuitenkin paljon vastuuta työpaikassaan eikä häntä voi lähettää sinne ihan makaroonina.

Tällä hetkellä olen tyytyväinen, opetellaan sitä uudestaan nukhatamista sänkyyn sitten vähän myöhemmin!

Miten on muilla sujunut unikoulu, jos sellaiselle on ollut tarvetta?

24 kommenttia:

  1. Meillä on parasta aikaa menossa unikoulu. Tulossa toinen yö. Otetaan pieni pala kerrallaan. Alkuun olisi tarkoitus jättää yötissittelyt pois. Sitten jos siinä onnistutaan niin parin viikon päästä koulutetaan omaan sänkyyn ja sitten kolmantena omaan huoneeseen. Mutta katsotaan nyt ensin miten tässä käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luinkin sun postauksen vähän aikaa sitten! En vaan ehtinyt kommentoimaan vielä, kun ajattelin, et pitää saada äkkiä oma teksti ulos, kun Olivia nyt poikkeuksellisesti nukkuu vielä kakkospäikkäreitään..pitääpä mennä herättelääm kohta! :) Tsemppiä teille!

      Poista
  2. Meilläkin unikouluillaan tolla tassutussysteemillä :) ihmeen hyvin on toiminut ja viime yö oli jo ihan loistava! Hitaasti hyvä tulee! Tsemit sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nelli ja tuplatsemit sinne! ;)

      Poista
    2. Yövieroitin Mimosan joku aika sitten, eli vähän yli 1-vuotiaana. Nukutaan edelleen samassa sängyssä, mutta päätin että en enää anna (tissi)maitoa. Aika nopeasti oppi nukkumaan ilman maitoa, herätessään kömpi ihan kiinni kainaloon ja nukahti siihen uudelleen nopeasti. Jos ei tämä toiminut, vaan vaati tissiä eikä nukahtanut, niin menin itse toiseen huoneeseen ja jätin Mimosan nukkumaan isänsä kanssa. Rauhoittui isänsä kainaloon muutamassa minuutissa. Nyt ollaan siinä tilanteessa että Mimosa nukkuu heräämättä n. klo 5.30 asti. Silloin herää ja annan maitoa. Jos en anna, niin sitten meidän aamu alkaisi jo tuolloin. Ja sehän on iha liian aikaista minulle :)

      Poista
    3. Hyvin oot saanut yötissistä vieroitettua, vaikka Mimosa tissiapina onkin! :)
      Ihana oli nähdä tänään <3

      Poista
  3. Kyllä se siitä lähtee.. Meillä meni aikalailla samaa rataa muutama viikko.. Kunnes yöt parani. Joskus otamme viereen 2-4 välillä, mutta useimmiten Oliivi nukkuu kuitenkin 6 asti omassa sängyssä.. :) Vaatii vain jaksamista vanhemmilta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä uskon kanssa, että jonkun ajan päästä Olivia tulee oppimaan itse siihen, että nukkuu yön yli, toivottavasti!!

      Poista
  4. Meillä tehtiin tissistä vierotus ja omaan sänkyyn siirtäminen n. 1 v 3 kk tassuttelulla, ja muutenkin lempeästi, en voi huudattaa yhtään.
    Nyt ollaan taas lipsuttu siihen (Elisa 1v6kk nyt) että aamulla herätään samasta sängystä. Illalla nukahtaa helposti omaan sänkyyn ja herää yhden maissa tai sen jälkeen ja silloin mä otan viereen. Nyt kaksi viimeisintä yötä nukkunut kertaakaan heräämättä. Hiljaa hyvä tulee, vissiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiljaa hyvä tulee! :)
      Taitaa olla suosittu aika herätä, toin 1-2 maissa!

      Poista
  5. Meilläkin opeteltiin tassutus unikoulussa vain omaan sänkyyn nukahtaminen. En raskinut vielä huudattaa samaan syssyyn yötissiä pois :) Ihmeen helposti oppi nukahtamaan omaan sänkyyn! Yöllä on kuitenkin päästävä vielä äiskän viereen tissille. Tosin, kohta sekin luksus saa jäädä, sillä alkaa pikku hiljaa häiritsemään omaa nukkumista kun loppu yöstä on milloin käsiä, milloin jalkoja mun suussa, toisinaan taas koko poika makaa mun päällä.. -.-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, en minäkään raaski vieroittaa vielä yötissistä, nyt on tärkein se, että edes nukahtaa omaan sänkyyn ilman tissiä. Ihan jo käyttänönkin puolesta, koska esim maanantiaisin tuun kuntonyrkkeilystä kotiin vasta vähän vaille yhdeksän ja Olivian nukkumaanmenoaika on klo 20 :)

      Poista
  6. Meillä ei lapset ole koskaan nukkuneet vieressä, syitä on monia ja näin on meille parempi. Mut molemmat on unikoulutettu just samanlaisella huudatus-tassuttelu-combolla, PAITSI että mun mielestä 3 tai 5 minuuttia on aivan kamalan pitkä aika. Meillä "itketetään" lasta ensin 30 sekuntia, sitten minuutin. Alle viikossa molemmat on lähes täysin tottuneet nukahtamaan yksin ja tassuttelua tarvitaan vain nukahtaessa illalla jos silloinkaan. Mutta ymmärrän kyllä että neiti O:lla juttu on eri, koska tissiäkin on varmasti ikävä ;) Ja yösyötöthän meillä loppui jo silloin puolen vuoden iässä, kun pullosta nyt on helpompi tankata yötä varten.

    Jos jotain vinkkiä kaipaat, niin mä allekirjoitan täysin sen, että missään kohtaa ei anneta periksi. Kun tehdään päätös esim. kieltää menemästä äitin kirjahyllylle (meillä tää on pahin huudon paikka :D) tai siitä, että yöt nukutaan omassa sängyssä, niin sitä ei sitten peruta. Vaikka kuinka väsyttäis se jatkuva komentaminen, se että joutuu nousta ylös ja fyysisesti poistaan se lapsi siitä hyllyltä tai nukutettaessa se itku, niin se on kestettävä. Ihan muutamalla tällaisella kokemuksella lapsi oppii (ainakin meillä on toiminut), että äiti meinaa mitä sanoo ja vastaan pullikointi loppuu tosi nopeaan. Sit taas kun taivut kerran, niin se lapsi kokeilee sata kertaa useammin huutaa ja vääntää, jos vaikka saiskin tahtonsa läpi taas (tämä on huomattu kun pikkuneiti on pyörittänyt isin pikkusormen ympärille).

    Tietty nää ei kaikki toimi kaikilla näin suoraviivaisesti, mutta meillä tämmöinen lempeä mutta rautainen ote on pitänyt lapset hyvin kurissa ja uhmatkin menee helpommin ohi kun jaksaa aina olla johdonmukainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä Piia :)

      Ei se 5 minuuttia huuda, onneksi, ei minunkaan sydän kestäisi sellaista. Muutaman minuutin jälkeen menee öninäks ja huomiohuudahteluksi.

      Oon muuten samaa mieltä siitä mitä kirjoitit, ja rautainen mutta lempeä on hyvä yhdistelmä!

      Poista
  7. Hyvät tuloksethan te ootte jo tuollakin koululla saaneet! :) Meidänki varmaan pitäis jotain tehdä, mut mulla ei oo tarpeeks motivaatiota ni saa nähdä koska saan aikaseks :D U heräilee heti nukahtamisesta asti 1-2h:n välein ja rauhoittuu takas unille vaan tissillä, eli varsinainen tissiapina täälläkin. Mut siitä huolimatta musta tuntuu helpommalta sietää tätä heräilyä ku ruveta unikouluttaa :D Varsinki ku musta tuntuu että musta ei oo huudattamaan, mut sit taas ei välttämättä oo kärsivällisyyttä hitaaseen toimivuuteen, mikä sit lempeillä menetelmillä ois mahdollista :D Ja sit ku U on kuitenkin vasta 6kk, ni jotenki ajattelen myös et vaikka me nyt saatais yöt toimimaan, ni tulee kaikenlaisia vaiheita, hampaita ja liikkumaan oppimista mitkä sit sotkee unet uusiks. Ehkä mä vaan toivon et aika ja esimerkiks kiinteet auttais, mut luulenpa et pitää sitä kouluakin joskus käydä läpi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mut U on vielä niin pieni <3
      Olihan Oliviakin minussa 10,5kk kiinni, ei kai sillä niin kiire ole. Mä perustelin miehelle Olivian kanssa nukkumisen sillä, että eihän eläimetkään jätä omia poikasiaan (varsinkin jotka imee vielä tissiä) mihinkään viereiseen huoneeseen ja nuku itse tyytyväisenä muualla. :D

      Poista
    2. Niimpä :) Ja en mä taida vielä mitään tehdäkään. Ainut mikä mua vähä jänskättää, ku pitäis poitsu saada hoitoon ni jännittää et miten hoidot sujuu. Vaikka huvittavaa sekin et ei mitään yönylihoitoja oo tulossa ku todennäkösesti vasta elokuussa ja silti jo murehdin sitä nyt :D Meillä mies ei onneks oo ollu vieressänukkumista vastaan, mut se on kyllä ite nukkunu sohvalla aika monta yötä et saa paremmin nukuttua :D Miten teillä muuten Olivian yöhoidot sujui, miten hoitaja sai O:n nukkumaan illalla ja varsinkin sitten yöllä? :)

      Poista
  8. Ollaan muutaman kerran kokeiltu unikoulua (miehen homma on ollut silitellä uudelleen uneen yöllä)... Tavoitteena ollut siis se, että neiti nukkuisi ilman yöimetyksiä. Omaan sänkyyn nukahtaminen on jo pitkään sentään sujunut ilman suurempia ongelmia (10kk:n ikäisenä siirtyi omaan huoneeseen).

    Välillä on näyttänyt siltä, että unikoulu on onnistunut, mutta sitten tyttö on taas alkanut heräilemään eikä millään ole suostunut nukahtamaan ilman maitoa. Vahingossa hän välillä nukkuu nykyisin koko yön, mutta useimmiten herää siellä 5-6 aikaan ja itkee hysteerisesti, kunnes pääsee mun lähelle. Ja kun mä otan viereeni (miehen lohduttelut ei siis tehoa yöllä) - niin pienesti itkeskelee ja pyöriskelee vaikka kuinka kauan ... pari yötä semmoista jaksaa, mutta sitten oon kyllästynyt ja antanut maitoa, kun sen jälkeen heti nukahtaa. (Ja mieluummin annan maitoa ja nukun 8 asti kuin herään 5-6 välillä. :D)

    Pakkohan sitä ois pian saada tämä loppumaan, koska neidillä on kuitenkin ikää 1v4kk ja aion lähikuukausina lopetella imettämisen kokonaan... Oijvoi. No, kaipa se yötissikin sitten unohtuu, kun en enää muulloinkaan anna. Mutta en vaan ole vielä jaksanut ajatellakaan, miten saan tuon tissitakiaisen vieroitettua ilman kauheita itkuja ja yövalvomisia.

    Toivottavasti teillä sujuu helpommin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo.. mitä oon monelta kuullu, niin joillakin se tuntuu onnistuvan todella helposti ja jotkut sit taistelee pidempäänkin. Me ollaan tällä hetkellä välimaastossa. Onneks en ota stressiä asiasta ja eiköhän se siitä lähde omalla painolla eteenpäin :) kiitos kommentistasi!

      Poista
  9. Meillä alettiin jättämää yötissiä neuvolan ohjeistuksen mukaa 6 kk:n iässä pois. Poika söi tuolloin vielä ainakin sen kahdesti yöllä. Aloitettiin lempeästi, ei mitään huudatusta tai stressiä asiasta. Varmistin kuitenkin iltaisin että poika on kurkkua myöten täynnä ruokaa ettei yömyöhällä tarvine miettiä onko hällä nälkä. Söi siis tuolloin jo iltapuuron/vellin ja maidot päälle. Kahdeksalta laitettu nukkumaan 3 kk iästä lähtien. Samat rutiinit joka ikinen ilta sama missä ollaan. Nukahtaa 15 minuutissa. Pojan sairastellessa annoin tietenkin lohtuun tisua kun oli tottunut sitä saamaa. Jossain vaiheessa valvotus alkoi kuitenkin ottaa meistä molemmista aika paljon energiaa joten aloin jättämään ekan tissityksen pois ihan vaan väkisin ja TEIN KAIKEN muun mutta en antanut tissiä. Eli silitys, laulu ymym. viimosena syli MUTTA EI TISSIÄ. Kun en antanut periksi, eka tissi jäi noin kahden vkon sisään pois (söi joskus kahden maissa). Tokaa tissiä halusi viideltä aamusella ja se jätettiin tässä kk takaperin pois. Poika nyt 10 kk. Sitkeyttä ja itsekuria tarvii aimo annoksen. Melkein itkin toisinaan väsymystäni mutta kärsivällisyys palkitaan. Aloitettiin niin että venytin aina tunnin pidemmälle tissin antoa. Tässä tapauksessa annoin pojan vaikka sitten valvoskella kuuteen kunhan sitä tissiä ei vain laiteta suuhun. Nyt on viikko kestänyt tätä-vieroittanut itse itsensä pois ja kello 7 herää 11 tunnin unien jälkeen ja annan tissiä koska on niin reipas <3 Muuten vieroittanut myös päivätissin siitä huolimatta että on vastasyntyneestä asti syönyt tunnin välein,aina saanut lohtuun ja kokoa kohta 11 kiloa.. Olemme ruenneet harjoittelemaan myös oikean maidon+kakkos valmisteen käyttöä ja poika nukahtaa pullon kanssa itse sänkyyn. TSEMPPIÄ UNIKOULUUN! PARAS TULOS SAAVUTETAAN KUN EI ITSE STRESSAA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. YKSITOISTA tuntia?!! Ou wau, tänne kans kiitos!!!
      Mut aikamoinen homma sulla/teillä takana, kovaa työtä!
      Kiva kun jaoit kokemuksesi, minusta on mukava lukea, miten muilla on sujunut ja saada hyviä vinkkejä! Toivottavasti minunkin kokemuksista on sitten jollekin muulle hyötytä :)

      Poista
  10. Juuri kirjoittelin uudelleen meidän omasta, kurkkaa jos kiinnostaa :) http://ihanankarmea.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos linkistä, ehdottomasti kiinnostaa ja käyn lukemassa! :)

      Poista
  11. Kiva kuulla, että olette löytäneet tilanteen, johon olette tyytyväisiä! Jokainen tyylillään. Samaa mieltä kuitenkin olen, että kovin montaa kertaa ei kannata yrittää vaihtaa taktiikkaa, jottei syö pohjaa toimiltaan pois. Ihmisiä tässä kuitenkin vain ollaan ja aina ei kykene pysymään niin vakaasti tehdyissä päätöksissä :) jokaisen lapsen kanssa olen jossain vaiheessa lipsunut, mutta kaikki ovat hyvin oppineet nukkumaan omissa huoneissaan, ilman tissiä. Siitä kyllä sinulle hatun nosto, että jaksat nuin päättäväisesti asiaa yksin hoitaa. Meillä on molemmat talkoisiin osallistuneet, ei olisi yksin tullut yhtään mitään! t.Mari A

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Vastaan pian :)