keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Taaperon kanssa Turkissa.

Varasimme matkan Turkkiin aika hetken mielijohteesta. Olin kyllä jo kesän alussa ilmaissut haluni lähteä loppukesästä jonnekin, mutta haave jäi taka-alalle, kun kattorempan loppulasku tipahti postiluukusta. Viisinumeroinen summa, johon oli kyllä säästetty, mutta muuhun ei tuntunutkaan olevan enää varaa. Työpaikan saaminen muutti kuitenkin kaiken. Milloin saan seuraavaan kerran lomaa? Jouluna? Apua. 

Turkki tai Side ylipäätänsä ei ollut mikään tarkoituksenmukainen valinta, vaan hinta sekä lähtökenttä ratkaisivat. Lennot Kuopiosta Antalyaan, all inclusive ja hotelli Lucky star 3, mikä tarkoitti sitä, että emme edes tienneet "joutuvamme" juuri Sideen. Tai Park Side hotelliin. 



Lentomatka Antalyaan sujui tosi hyvin, Olivia nukahti suhteellisen helposti ja nukkui mun sylissä. Antalyasta ajettiin vielä reilun tunnin mittainen matka bussilla Sideen ja siinäkin O onnistui nukkumaan, olihan kello jo kolme yöllä. Kuten arvata saatatte, eka päivä oli aika raskas. Olivia heräsi puolen yhdeksän aikaan ja itsehän sain unta vasta puolen kuuden aikaan aamulla. Eli kolmen tunnin unilla mentiin eteenpäin.

Ulkona oli ihan järkyttävän kuuma ja hiki kirjaimellisesti valui, ihan koko ajan. Luojan kiitos ilmastointi huoneessa toimi. Pidettiin se kylläkin 27 asteella, jottei Olivia vilustuisi, sekin oli kuitenkin viileää verrattuna 35-40 asteen helteisiin.

Päätin jo ekana päivänä, että matkalla rentoudun - luen kirjaa, nukun päikkäreitä ja vietän mahdollisimman paljon aikaa ihanan tyttäreni kanssa. Ja näin tein. Joka päivä nukuttiin (tai luin kirjaa) Olivian kanssa noin 3 tunnin päikkäreitä. Käytiin uimassa ja istuskeltiin lasten altaassa. Syötiin säännöllisesti ja käytiin iltapäivästä joko muuten vaan kävelemässä tai rannalla. Siinä mielessä reissu oli hyvin onnistunut. Mutta aina on se mutta.


Meidän hotelli. Voi, mistä edes aloittaisinkaan? Asiaa on itse asiassa niin paljon, että olen päättänyt kirjoittaa ihan rehellisen omaan kokemukseen (ja koko perheen kokemukseen) perustuvan arvostelun. Jotta se tavoittaisi mahdollisimman paljon ihmisiä, tulen kirjoittamaan sen luultavasti myös viroksi ja englanniksi. Nyt sanon vaan lyhkäisesti - älä mene Side Park hotelliin

Oliviaa varten meillä oli Suomesta mukana 7 litraa iskukuumennettua maitoa, pari Pilttipuurohiutalepakettia sekä pilttirahkoja/jogurtteja. Luotin siihen, että hän syö samaa ruokaa kuin me ja onneksi näin myös olikin. Tosin kuka lapsi ei tykkäisi pastasta ja jauhelihapihveistä sekä kanankoivista, joita tuntui olevan joka päivä tarjolla? Suurin jälkkäriherkku oli vesimeloni eli arbuusi, niin kuin meillä sanotaan. Arbus on venäjäksi vesimeloni.

Viikko meni tällä kertaa älyttömän hitaasti ja olin valmis lähtemään kotiin jo puolessa välissä. Harvemmin minulle näin käy! 


Paluumatka sujui kaikkien osalta hyvin, neljän tunnin lentoajasta Olivia nukkui kolme. Helppo tapaus siis! Isäni tuli hakemaan meidät Kuopiosta ja jäimme yhdeksi yöksi vanhempieni luokse. Sunnuntaina palailtiin vihdoin kotiin. Nyt minusta tuntuu, että haluan olla vähän aikaa rauhassa. Kerkesin olla vain yhden päivän kotona, kun maanantaina taas matkustin Kouvolaan kahdeksi päiväksi. Koti on ihana paikka, sen vaan tajuaa vasta, kun on poissa.

Onko jotain, mitä haluaisit tietää Turkin matkastamme? Ainakin hotellista on tulossa oma postaus, sekä kuvapainoitteinen "Päivä rannalla" pläjäys. 

Minä jatkan nyt ensimmäiseen työpäivään, koulutettuna ja (lähes) valmiina :)

Karina






7 kommenttia:

  1. Mä olen myös käynyt Turkin Sidessä, enkä kyllä ollut hotelliin tai muutenkaan paikkaan kovin tyytyväinen. Muuten turkki on kiva paikka matkustaa, ainakin silloin ennen lasta oli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkki on loistava paikka käydä niin perheen kanssa kuin myös ilman! :) molemmista on kokemusta!

      Poista
  2. Mä tutkailin hieman kauhunsekaisin tuntein tätä teidän lomakokemusta... Me nimittäin päätettiin toissa torstaina lähteä Kreikkaan. Ja lähdettiin sit viime maanantaina! Nyt autossa matkalla Helsingistä kohti kotia ja lapset on niiiiiin poikki.

    Meidän reissu oli myös äkkilähtö määrittelemättömällä majoituksella, mutta kaikki osui nappiin ja saatiin just se mitä oltiinkin toivottu :) Kiva jokatapauksessa käydä välillä auringossa lekottelemassa, toivottavasti teilläkin jäi paljon ihania muistoja, vaikka hotelli jätti toivomisen varaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ei ollut tarkoitus pelotella!
      Meidänkin reissu oli oikeasti ihana :)
      Kiva kun tekin päätitte lähteä! Olitteko koko porukalla? Varmasti on ollut mukava reissu! Ja miten ihanaa on nyt olla tavallisessa arjessa, kun on saanut tankata auringosta voimaa ja lekotella vaan :)

      Mulla on jatkuva matkakuume ja mietin jo kuumeisesti milloin päästäisiin seuraavan kerran reissuun. Tallinnassa menen käymään taas keväällä, kummityttöni ristiäisissä, mutta en mä Tallinnaa nyt laske ulkomaaksi :D saa nähdä, milloin saan ekan oikean lomani pitää, töissäkäyvä kun nyt olen! Paljon muutosta on kyllä tapahtunut meidän elämässä ja valitettavasti blogin päivittäminen on jäänyt taka-alalle. Uskottelen itselleni koko ajan, että kunhan tämä arki rutinoituu, niin saan mahdutettua taas blogin ja jopa salilla käymisen elämääni. Mutta saa nyt nähdä miten käy!

      Mukavaa syksyä teidän perheellenne!!

      Poista
    2. No minä nyt aina jännitän kaikkea etukäteen, eli en voi syyttää blogiasi lainkaan :D Ja joo, koko porukalla mentiin :) Tyttären toka ulkomaanreissu (en minäkään laske Tallinnaa, enkä kyllä Ruotsia tai Norjaakaan :D) ja pojan eka. Mallikelpoisia matkustajia olivat! Ja aivan loistava reissu kyllä! :)

      Latautuneet akut näin kotiäitinä huomaa siitä, että olen siivonnut kohta koko talon ihan viimeistä nurkkaa myöten. Ihana puuhata, kun univelka ei ole enää vuoren kokoinen. Lapset nimittäin uupuivat matkustamisesta, helteestä ja jokapäiväistä uintireissuista niin, että nukkuivat koko viikon kuin tukit ja minäkin sain nukkua! Vaikka kotona meno on vähän levottomampaa, niin pidempään ovat nukkuneet nyt kotonakin. Jospa siitä tulisi tapa! :D

      Kyllä se arki teilläkin varmasti pian tasoittuu ja pääsee laajentamaan tekemisiään ja kun lapsi kasvaa, niin kaikki omakin tekeminen helpottuu... Ja sitten kohta oletkin raskaana ja kaikki alkaa uudestaan nollasta! :D Mutta joskus vielä on aikaa kaikenlaiseen... Sitä odotellessa... :D Hyvää syksyn jatkoa teillekin!

      Poista
    3. Kiitos!

      Meillä onkin nyt lapsihaaveet vähän jäissä, kun sain tämän työpaikan. Päätettiin, että olen ihan rauhassa töissä niin pitkään kun siltä tuntuu ja sitten katsotaan, milloin aletaan toista yrittämään. Vähän tottakai harmittaa tämä ratkaisu, sillä ikäero tule kasvamaan päivä päivältä, mut pakko olla nyt realistisia ja kasvattaa säästöjä sekä mahdollisesti tulevaa äiiyspäivärahaa!

      Poista
    4. Pakko vielä kommentoida tähän sen verran, että ei yhtään huono tuo teidän ratkaisu. Mä oon kokenut suurelta osin huonoksi tän meidän lasten pienen ikäeron, lähinnä siks, että kun ei voi tietää millainen pikku kakkonen sieltä tulee. Meillä esikko keksi temperamenttinsä ja uhmaamisen samoihin aikoihin kun ikiliikkuja pikkuveli syntyi. Kyllä on ollut hermot ja jaksu kortilla!! Loppupeleissä ihan tuuristahan tässä lapsihommassa on aina kyse, mihin vaiheeseen mikäkin lapsi tulee (tai tuleeko) ja sitten sitä vaan räpiköidään ja koitetaan pärjätä, jos niikseen tulee... Kiva käydä välillä vähän muutakin kun kotinurkkia katselemassa, niin sit on varmaan vielä kivempaa jäädä taas kotiin, kun uuden tuhisijan aika koittaa ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Vastaan pian :)