lauantai 26. tammikuuta 2019

Lapseni tyrannisoivat minua yöllä.

Ihanaa, että on viikonloppu! Vaikka viime viikko menikin 90% kotosalla sairastellessa ja viikon eka ja vika työpäivä oli perjantaina, en voisi olla iloisempi tästä viikonlopusta! Talon viikkosiivous on tehty to/pe aikana, mulla on tänään kotitreenipäivä, mies on vapailla, lapsille tulee kavereita kylään, ruoaksi on lasagnea ja illalla on miehen siskon kolmekymppiset! Niissä menen tosin vain pyörähtämään lasten nukahdettua, kun miehen serkku tulee vahtimaan lasten unta. Tuskin kovin pitkään pystyn olemaan, sillä Alex on alkanut heräilemään yöllä ensimmäisen kerran yhden maissa ja toisen kerran kolmen-neljän aikoihin huutamaan minua. Ja kun hän huutaa minua, mikään tai kukaan muu ei auta. Minä vain.

Olisiko vinkkejä, miten saisin 3,5-vuotiaan nukkumaan omassa sängyssä kokonaisen yön heräämättä? Ollaan tehty aikoinaan se "virhe", että ollaan alusta asti nukutettu lapsia - laulamalla, silittämällä, lukemalla satuja ja olemaan huoneessa niin pitkään, kunnes nukahtavat. Nyt tämä suloinen tapa on alkanut käymään hermojen päälle. Eikö olisi jo aika opetella nukahtamaan itse? Oliviakin on melkein kuusi (!!) ja kaipaa edelleen äitiä tai isää huoneeseen, tästä tottakai Alex ottaa vauhtia ja huutaa yhtä lailla minua tai isäänsä.

Pari viikkoa sitten otettiin lasten huoneen lattialta patja kokonaan pois. Aikaisemmin jompi kumpi (tai molemmat...) maattiin siinä patjalla lastenhuoneen lattialla ja miehen lukiessa satua, silitin Olivian kättä tai Alexin selkää, kunnes nukahtivat. Kaksi aikuista vietti 15-45 minuuttia lastenhuoneen lattialla nukuttaen lapsia. OMG. Jos jompi kumpi lapsista heräsi yöllä, siirtyi toinen aikuinen patjalle nukkumaan, silittäen heränyttä lasta. No tämä tapa ollaan saatu nyt kitkettyä pois, ei ole patjaa enää. Kummasti tuli huoneeseen tilaakin.

Mutta lapset, jos ei molemmat, niin Alex vähintään herää joka helvetin yö huutamaan minua. Eikä hänen uudelleennukahtamiseen mene yleensä kun pari minuuttia, jos minä käyn silittämässä, mutta mulla menee hermot. Työssäkäyvänä yölliset herätykset ovat aivan perseestä, haluan nukkua!!!!

Nyt oikeasti kaikki vinkit kehiin, miten saan perheen nukkumaan hyvin? Alan olla jo epätoivoinen.



Karina

6 kommenttia:

  1. Ensimmäiseksi, että onhan Alexilla unilelu? Tämä on aika radikaalilta kuulostava tapa, mutta ei vahingoita lasta. Kokeilkaa niin että huikkaat pojalle omasta sängystäsi (tai jos huone on kaukana, niin huoneen ulkopuolelta) että käy vaan nukkumaan. Pyritte olla menemättä huoneeseen keskellä yötä, jos ei mitään hätää ole. Koska enemmänhän tuossa on kyse tottumuksesta ja mukavuudesta kuin siitä ettei saisi nukuttua. Parasta tietenkin totuttaa viikonloppuna ja jos mahdollista niin siten, että Olivia olisi vaikka yökylässä ettei häiriinny. Vaikka Alex itkisi ja valveutuisi pitkäksikin ajaksi, muutaman yön (max viikko) määrätietoinen harjoittelu tuottaa varmasti tulosta! Pitkiä hermoja näihin ensimmäisiin öihin, Alex on jo iso ja totutusta tavasta pois oppiminen ei varmasti ole helppoa. Unilelu tosiaan helpottaa ja tuo turvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kun kommentoit <3
      Periaatteessa on ja sitten taas ei oo. Esim Olivialla on 1v lähtien ollut unikaverina nalle, joka nimetty Nalaksi. Hän pystyy kyllä nukkumaan ilman Nalaakin, mutt se on kaikista leluista se number one. Alexilla on nalle, ryhmä haun Vainu, apina jne eli 3-5 unilelua, jotka hän kelpuuttaa. Ei siis olle sitä yhtä tärkeintä, joka otetaan aina mukaan. Hän ottaa sen, mikä milloinkin tuntuuu parhaimmalta.

      Ideana tämä on varmasti tosi hyvä ja toimiva, mutta kuten itsekin kirjoitit, Olivia häiriintyy varmasti ja hehän nukkuvat toistaiseksi samassa huoneessa, kerrossnägyssä. Loppusyksystä remontin pitäisi olla valmis, jolloin saavat omat huoneensa. Yökylään ei oikein ole minne viedä Oliviaa, mun vanhemmat ovat vielä muutaman kuukauden Thaimaassa. Toki päiväkotikaverin luokse voisi mennä, on ollut ennenkin. Alexiahan en uskalla enää antaa yökylään, koska tiedän, että tulee heräämään öisin huutamaan minua enkä halua rasittaa muita vanhempia minun lellikakaralla, joka on tottunut, että äiti ilmaantuu aina..

      Ja pahinta tässä on se, että jos minä en mene Alexin luona käymään niin hän kyllä tulee seuraavaksi meidän sänkyyn ja sehän ei käy, koska tulee liian ahdasta. Silloin viimeistään nousen ylös ja vien takaisin oman huoneeseensa.

      Hermoja tarvitaan juu :/ Taidan kokeilla nyt ensin sitä tarra/tms palkitsemissysteemiä, mistä Niina kirjoitti alempana. Sit siirrytään rajumpiin toimiin, jos ei helpota :D

      Poista
  2. Meillä ollut ihan samaa, reilu 3v ja reilu 5v vaatineetn nukutuksen. Nukkuvat eri huoneissa, joten nukutukseen on mennyt yhteensä koku 1-3h illassa. Ei niin mitään järkeä!

    Tämän viikon alussa päätettiin, että nyt tämä saa loppua ja lapset alkaa opetella yksin nukahtamista. Tehtiin tarrataulut ja juteltiin asiasta, kun tarroja on 10kpl, saa uuden lelun.
    3vee itki kolme ekaa iltaa ihan vietävästi, tuli samantien sängystä pois kun hänet sinne vei, varsinkin jos minä vein. Miehen viemänä jäi paremmin, mutta itki kuitenkin sängyssä. Ekana iltana tais jaksaa itkeä jonkun puoli tuntia. Neljäntenä iltana tuli vain kerran pois huoneesta ja sen jälkeen jäi hienosti sänkyyn ilman itkuja ja nukahti alle 5minuutissa. Tähän tosin vaikutti varmasti, että tuona päivänä ei ollut päiväkotia eikä siis nukkunut päikkäreitä.
    5v jää hienosti sänkyyn, mutta käy muutaman kerran alakerrassa juomassa/ kertomassa jotain tärkeää.

    Eli siis vaatii kovasti hermoja ja suklaata, että jaksaa tän toteuttaa, mutta varmasti pidemmässä juoksussa kannattavaa 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis KIITOS tästä kommentistasi!!! mies on monesti sanonut, että me ollaan varmaan ainoita, kétkä nukuttaa näin isoja lapsia, "kaikkien muitten lapset" nukahtavat ihan itsekseen menemällä sänkyyn. Nyt voin näyttää hänelle, että HAH eipäs olla ainoita!!!

      Tuo tarrasysteemi kuulostaa hyvältä, taidan ottaa heti tänään käytäntöön! Tsemppiä sinne, todella tiedän, miltä tuntuu viettää joskus jopa kaksikin tuntia lastenhuoneessa nukuttamassa lapsia!!

      Poista
  3. Unikoulu vaatii ehdottomasti itseltä kaikkein eniten.
    Ehkä aloitatte sillä, että luette sen sadun lapsille, odotatte ihan hetken ja sit poistutte huoneesta. Ja sadun jälkeistä odottelua vähennetään koko ajan.

    Yövalo tai se, että huoneen ovi jätetään raolleen auttaa monia lapsia. Meillä ainakin se auttaa, että lapset kuulevat meidän olevan edelleen hereillä ja "uskaltavat" nukahtaa paremmin. Joskus menen tekemään töitä olohuoneeseen ja mies vaikka lukee kirjaa, niin lapset saattavat huutaa perään että missä me ollaan. Vastaukseksi riittää että "täällä, teen töitä, nuku vaan", jolloin lapset tietää meidän olevan hereillä ja "hätätilanteessa" heidän käytettävänään.

    Alkuun keskellä yötä juurikin joko ihan nopea piipahtaminen huoneessa ja myöhemmin enää ovelta sanominen, että muku vaan voisi tosiaam auttaa. Kuten tuossa jo aiempikin kommentoija mainitsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!

      Unikouluhan se on pidettävä, ihan oikeassa olet. Viime viikko meni vähän helmpommin, kun tulin itse nukkumaan vasta puolen yön aikaan, mutta monena aamuna heräsin siihen, että ALex oli ilmestynyt meidän viereen. Ja en ole edes herännyt siihen aina.. Viime yönä hän heräsi klo 5 ja tuli huoneeseen sanomaan, että on pissahätä. No häytiin yhdessä vessassa, jonka jälkeen hän kysyi "kuka tulee silittämään minua?" ja käveli suoraan omaan sänkyynsä - olin ihan varma, että alkaa vaatimaan viereen pääsyä! Silitin siinä ehkä kaksi minuuttia ja palasin omaan sänkyyni. Lopulta heräsi vasta 8 aikaan omasta sängystään.

      Yövalo meillä on ja ovikin aina raollaan. Lasten huone on meidän makuuhuoneen toisella puoella seinää eli ihan lähellä ollaan koko ajan. TV aulakin on yläkerrassa, kuten meidän huoneetkin. Voisin tänä iltana kokeilla "teen töitä" lausetta, jos jäisivät keskenään nukkumaan. Myös ne tarravihot on vielä askartelematta, niistä ollan kyllä puhuttu jo ja Olivia on innoissaan. Alex vaan marmattaa"ei käy, äiti nukuttaa".

      Hyvää viikonloppua!!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Vastaan pian :)