Huomenta!
Tänään on jännä päivä edessä, kun on ensimmäinen ultra puoli kolmelta! Sitä ennen on tosin hoidettava muutama työkeikka ja vaikka kovasti olenkin sitä mieltä, ettei masu vielä näy (eikä se aamusin/kolmeen neljään asti edes oikeesti näy) niin joudun käymään tänään ostamassa ensimmäiset äitiyshousut henkka maukalta, koska totuushan on se, että mun järjetön mahan turvotus kolmesta eteenpäin saa aikaiseksi sen, ettei minulla ole kuin yhdet siistimmät farkut/mustat housut, jotka eivät purista minua. Ja työssäni tarvitsen siistejä vaatteita, huoliteltun yleisilmeen jne.
Maanantaina kävin taas verikokeissa ja olipa ihana reissu, noott. Piikki- ja verikammoisena (liiottelen kyllä aina tässäkin asiassa, jotta mua käsitellään hellästi kuin pikkulasta) otin kengät pois, menin makuulle, suljin silmät ja annoin hoitaja hoitaa hommansa. Nousin istumaan, painoin "reikää" ja luvan saatuanin menin laittamaan kenkiä jalkaani. Siinä siiten huomasin,että, onpa jännä, että labran lattialla on neljä-viis isoa veritippaa lattialla. Olin juuri kääntymässä hoitajaan päin,mjotta voisin ilmoittaa asiasta, kun huomasin, että koko oma käsivarteni kyynärpäästä alaspäin valui vanan verta ja teki vaan lisää tippoja lattialle. Nice. Siinä vaiheessa pidin pään kylmänä, pesin käden ja hoitaja lattian. Lisää painamista ja teippiä käteen..mutta kun pääsin siitä suoraan töihin, en saanut koko tapahtumaa mielestäni ja minua alkoi heikottamaan ja tuntui, että, että nyt kyllä lähtee jalat alta :S
Voi voi. Onneks se tunne meni lopulta ohi.
Tää aamu on ollu mukava, nousin sängystä tasan klo 6 ja saavuttuani alakerran keittiöön, rakas oli hauduttanut minulle puuroa,tehnyt pari leipää,keittänyt kahvia,kaatanut maitoa lasiin ja nostanut vitamiinit ja kalsiumipurkin pöydälle,,vesilasin kera, jotta varmasti muistan ottaa ne.
Kalsiumia sen takia, ettem normaalisti juo maitoa ollenkaan, syön jogurttia harvoin, juustoa pari siivua päivässä ja rahkaa vielä harvemmin kuin jogurttia. Raskauden takia olen nyt pyrkinyt juomaan edes 1-2 lasia maitoa päivässä, mutta Sauli on sitä mieltä, ettei se riitä, joten hän osti mulle Kalcipos 500mg purkin.
Oho,kellohan on jo noin paljon, täytyy alkaa laittautumaan ja lähteä ajelemaan ensimmäistä työkohdetta kohti :)
Heippa! Anonyymi lukija täällä ilmoittautuu! Ihan mielenkiinnosta, mitä teet työksesi?:)
VastaaPoistaSinulla on kiva blogi jota seurailen, itsekkin siis olen raskaana (tänään18+1) :)
Ihanaa kuulla, että tykkäät blogista, kiitos sinulle paljon, kun kerroit tästä! Monesti on käynyt mielessä, että lukeekohan tätä edes kukaan :) tämä inspiroi kirjoittamaan kyllä jatkossa enemmän, kiitos!
VastaaPoistaOlen koulutukseltani kielenkääntäjä/tulkki ja oman alan keikkoja on ollu vain noin 1/kk mikä on surullista kyllä. Mutta lisäksi teen menekinedistyskeikkoja, tuote-esittelyitä eli konsulentin keikkoja, erilaisia promoja ja kaikkea mikä liittyy esim uusien tuotteiden lanseeraukseen kuluttajille. Eli olen ns. se promotyöntekijä. Olen aika hyvin työllistetty sillä alalla, sillä teen keikkaa 4 eri firmalle ja minusta yleensä myös tykätään :) lisäksi niinä päivinä kun en ole keikalla, pyrin varaamaan opteamin kautta kassavuoron johonkin liikkeeseen. Eli töitä on monenlaisia :)
Onnea myös sinulle vauvan odotuksesta! Onko se esikoinen?
Kuullostaapa kivalta työltä!:) vaihtelevalta! Itse olen mielenterveyshoitaja ja se on toisinaan puuduttavaa, mutta toisinaan ei meinaa mukana pysyä ;D olen ihan alusta asti blogiasi seuraillut :) ja esikoista täällä odotellaan! Suurella innolla ja jännityksellä :)
VastaaPoistaJa lisäyksenä edelliseen vaikka olen anonyymi niin käytän nimimerkkiä tiuhti niin tunnistat kun kommentoin :))
VastaaPoista