Mä en nyt rehellisesti sanottuna ihan ymmärrä. Vuorokaudessa on 24 tuntia, joista noin 8 on tarkoitettu nukkumiseen. Jää 16 tuntia. Viikossa se on 7x16= 112 tuntia. Mä silitän noin kolme kertaa viikossa max 45 min, mikä on noin 2h. Eli mulle jää viikossa 110 tuntia tehdä kaikkea muuta: hoitaa 2,5 vuotiasta esikoista, hoitaa 3 viikon ikäistä vauvaa, käydä kaupassa, laittaa ruokaa, syödä, siivota kotia, käydä ulkoilemassa lasten kanssa, leikkiä, päivittää blogia, ottaa kuvia, pumpata maitoa (siihen menee puolesta tunnista tuntiin päivässä eli 3,5-7h viikossa), tehdä ihan kaikkea. Ajanhallintaa kannattaa muuten opetella, jos on asioita, joita en ehdi tekemään, vaikka haluaisikin.
Olen tällä hetkellä jotenkin tosi provosoitunut. Miks ei vaan voi myöntää, ettei viitsi silittää, koska mieluummin tekee jotakin muuta? Tai ei silitä, koska ei näe tarvetta silittää. Näilläkin "en todellakaan ehdi mammoilla" on kuitenkin aikaa roikkua facebookin ryhmissä päivittelemässä ja kommentoimassa muiden päivityksiä. Kyllä mäkin roikun somessa koko ajan. Ja silti ehdin. Joku kirjoitti, että on tärkeämpääkin tekemistä. No mulle ainakin on tärkeää, että mun vastasyntynyt saa olla pehmeissä vaatteissa.
Kommenttien jälkeen tuli sellainen olo, että olen outolintu ja mun pitää nyt jotenkin perustella kaikille, miksi minä ehdin ja miksi ylipäätänsä silitän. Tiedättekö, kun ihminen voi ehtiä päivän aikana TODELLA paljon, jos vaan haluaa. Ja joo, nekin joilla on lapsia, jopa useampia. Itse ainakin koen jopa ehtiväni ja tekeväni nyt huomattavasti enemmän, kuin silloin kun oli vain yksi lapsi. Ehkä sen takia, että sitä tekemistä ihan oikeasti on ihan hirveästi? Ja sen takia, että haluan ehtiä? Haluan olla supermutsi? :D
Oli miten oli, muistakaa, että tämä on mielipidekirjoitus ja minulla on oikeus omaani kuten myös teilläkin omaanne. Olen kirjoittanut tämän tunteiden kuohuessa ja olen hyvin imetyshormoonirikas.
Mukavaa illanjatkoa teille, silitte tai ei <3
Karina