Hei, me mennään naimisiin!

Nyt näihin kivempiin uutisiin! :)

Ollaan oltu Saulin kanssa yhdessä 3 vuotta ja 2kk, ja olen usein vitsaillut, että eipä oo sormusta näkynyt. No nyt on! Rakkaani polvistui eteeni ja pyysi vaimokseen 20.12.2012 tasan kello 20.12.

Mulle se tuli täysin puun takaa, en osannut aavistaa yhtään mitään!!
Se oli torstai päivä ja johtuen meidän ristiin menevistä aikatauluista, olimme sopineet, että torstai-iltapäivä on täysin Our timea. Kävimme yhdessä kaupassa, suunnittelimme 3 ruokalajin illallisen ja kotona sitten kokkailimme yhdessä.

Alkuruoan jälkeen odottelimme lihan kypsyvän ja katselimme vanhoja matkakuviamme, nauroimme ja pussailimme. Oli niin ihanaa, ja sitten, täysin yllättäen, rakas otti sormusrasian käteensä. Nousi ylös ja polvistui eteeni. Kertoi, miten paljon rakastaa minua ja pikkuoravaa, miten ei halua koskaan menettää meitä ja miten kovasti haluaisi elää elämäänsä aina minun kanssani. Tulisinko hänen vaimokseen? Herkistyin ja kyynelet virtasi molemminpuolin, ja suprise, vastasin KYLLÄ :) <3 olemme nyt kihloissa ja en voisi olla onnellisempi. Häät on kesällä 2013!! Eli ihan kohta! <3

the Accident Day 15.12.12

Jouluhulinat on nyt takana ja ollaan taas omassa kotona :) ihanaa <3 Ennen kaikkia kivoja uutisia ja juttuja, on kerrotava myös ikävempi juttu. Onneksi se on jo mielestä pois :)

Mulle tuli nyt pidempi kirjoitustauko, koska mulle sattui pieni onnettomuus 15.12 enkä oikein halunut kirjoittaa siitä, mutta samalla se pyöri myös koko ajan päässä. Lähinnä se, mitä oliSI voinut käydä.

Oli hyvin liukas keli ja ajoin päivällä yhden-kahden maissaa autolla vanhempieni talolle, ajettuani noin 80 km, menetin auton hallinnan ja kävin 80 km/h vauhdissa kolme-neljä kertaa vastakkaisella kaistalla, renkaat maassa pyörien lopulta 180 astetta oman puolimmaiseen penkkaan, auton nokka osoittaen väärään suuntaan. Siihen se auto pysähtyi ja tottakai säikähdin todella pahasti, kun tajusin mitä tapahtui ja kun ymmärsin, että mulle ei käynyt mitään. Shokki oli silti kova, en päässy autosta ulos, koska penkka oli niin syvä, ettei mun ovi ees auennu, onneksi tuli ihmisiä auttamaan, tärisin, mua oksetti ja huoletti pikkuinen masussa. Kun tapahtuma oli ohi ja traktori vetänyt autoni takaisin tielle, (autokin siis selvisi naarmutta), päätin lähteä takaisin kotiin, mieskin oli viikonlopun vietossa työporukan kanssa mökillä, joten olin täysin yksin. Ajoin pikkuhiljaa kotiin, kun tajusin, ettei Pikkuorava ole liikkunut yli 2 tuntiin onnettomuudesta.

Jatkoin siis suoraan sairaalaan naistentautien päivystykseen. Ekana kätilö otti vauvan sydänkäyrän ja voi sitä helpotuksen tunnetta, kun alkoi kuuluumaan tumtiditumtiditumtidiumtididumdum ääniä :) tämän jälkeen lääkäri ultrasi (ei tosin näyttäny mulle monitoria, eikä sanonun pitkään yhtään mitään. oli koko ajan hiljaa, mikä aiheutti kauhua minussa). Lopulta sitten totes, että kaikki näyttäs olevan kunnossa, mutta jäät nyt yön yli seurantaan.

Siitä suoraan huoneeseen ja lepäämään. Aamulla ultrattiin taas, oli aivan ihana lääkäri, näytti vauvaa ja kertoi painoarvion, joka olis silloin 1085 g :) sanoi, että kaikki on hyvin ja on hyvä, että menin päivystykseen, koska istukka reagoi tuollaisiin 24 tunnin aikana joten oli tärkeää, että minua tarkkailtiin koko sen "vaara-ajan".

Noin, nyt tämä on kerrottu ja voin huokaista vielä kerran, mitään ei käynyt, voin hyvin, vauva voi hyvin ja olen ajanut autolla normaalisti sen jälkeenkin(se ei tosin tunnu hyvältä, mutta pakko).

Lupaan, että seuraavat postaukset on huomattavasti iloisempia, on niin paljon ihanaa tapahtunut tämän 15.12 päivän jälkeen!!! <3 :))

Neuvola vol.4 & lääkäri +kuvia ennen ja nyt!

Ihan ensimmäisenä täytyy hehkuttaa: sain ihan yllättäen nähdä miedän oravanpoikasen!! :) se oli ihan yhtä söpö ja ihana, kun viime kerrallakin, piti kättä nyrkissä, heilui kuin karuselli ja vei taas mun sydämen..(vaikka sillä on se jo).

Ensin oli aika neuvolatädille ja tämänkertaiset mitat ja arvot:
(suluissa edellisen kerran, joka oli tasan kuukaus sitten)

Paino 77,6 kg (74,0kg) vielä 400g ja olen saanut kantaakseni KYMMENEN kiloa.
painonnousu/viikko +900g (+540g) ..joo, tiedän, liikaa herkkuja. :/ nyt ihan oikeasti skarppaan!
verenpaine 121/63 (120/61)
hemoglobini 126 (120)
sf-mitta 23 (19) - keskikäyrän alapuolella on tämä, painonnoususta huolimatta.
pissan proteiinit ja muut: ok
kohdunsuu kiinteä ja kiinni

Sokerirasituksen tulokset:
paastoarvo 4,6
1h             5,7
2h             4,7

ja tosiaan ultrattiin, koska mulla on supistusmaisia kipuja joka päivä ja varsinkin, kun liikun. Kaikki näytty olevan onneksi kunnossa, mutta sain saikkua perjantaihin asti ja laitoinkin pomolle heti viestiä, että en kykene hoitamaan osuuttani projektista loppuun enkä mielellään stressaa sitä myöskään ensi viikolla. Pomo (mies) oli ymmärtäväinen, pyysi lähettämään keskeneräiset caset hänelle ja pitämään nyt kunnon joululoma. Palkatonta tottakai, teen heille töitä projektiluontaisesti ja mitään kiinteetä tuntimäärää ei oo, se vaan, mikä tulee tehtyä viikossa. Tosin, tälle viikolle piti olla 20 tuntia, täytyy huomenna selvittää, miten asia menee, saanko palkan tältä ajalta vai en. Mielellään sen kyllä ottaisin.

Ei mulla muuten oo mitään tuloja tammikuussa, tän kuun palkka tulee 15.päivä 3 eri työnantajalta marraskuun tehdyistä töistä, mikä on ihan ok, mut ei riitä kattamaan tammikuun vajetta, jos en pystykään tai saakaan töitä enää :/ Äityislomalle jään virallisestihan vasta 13.2, siihen on vielä aikaa.. huoh. Onneksi meillä on se vauvasäästötili, johon ollaan säästetty jo yli vuos ja laitetaan edelleen joka kuukausi, kaikki vauvaan liittyvät menot maksetaan siitä, ei todellakaan tarvii stressata yhtään siinä asiassa! :) suosittelen kaikille vauvasta vasta haaveleiville, ajoissa sentit säästöön, sit on ihanaa, kun voi ostaa mitä haluaa ja millon haluaa :)

Lupasin joskus aiemmin julkaista kuvia ennen raskautta ja sen aikana. here you go:

RV -0 eli ennen raskautta

RV 21+0

RV 27+2 eli tänään, 12.12.12

 

Kuvat otettu eri etäisyyksiltä ja viimeisessäkin on vaatteet päällä, yritän saada vielä tän viikon aikana vaatettomia kuvia :D

 

 

Vaikka vikassa kuvassa näytäkin valaalta, mulla on itelläni kaunis olo ja rakastan masua todella paljon <3 kilot on kiloja, ne saa työllä pois, vauvamasu on ihana, se on kauniin muotoinen, kiinteä, mun oma mussukkapallukka <3