Joka ilta, kun menemme mieheni kanssa nukkumaan, käymme läpi tämäkaltaisen keskustelun:
"Kumman nukkumavuoro on huomenna?"
"Minun."
"Eikun minun, sä saat nukkua sitten ylihuomenna, kun sun pitää valvoa silloin pitkään."
"Mut sä sait nukkua tänä aamuna."
"No joo, ei sitä lasketa, nousin kahdeksalta!"
"Lasketaan, mä nousin Alexin kanssa klo 6! Sait KAKSI tuntia pidempään nukkua!"
"Rakaaas, mä tarviin tätä enemmän kuin sinä, mä oon niiin väsynyt :("
"No okei,mut mä nukun lauantaina!"
Todellisuudessa meidän nukkumavuorot aamuisin menee kutakuinkin fifty-fifty. Nyt kun mies on lomalla, saamme joka toisen aamun. Alex herää nykyisin kuuden maissa, joten jo kahdeksaan nukkuminen on luksusta! Yks aamu oli kyllä mielenkiintoinen. Alex heräs jo ennen kuutta ja taisi olla mun nukkumavuoro. Kiikutin Alexin miehelle ja työnsin pääni niin syvälle tyynyn alle kuin vain pystyin. Hetken päästä havahduin siihen, että joku nukkuu mun vieressä! Olivia, joka oli noussut klo 7 ja syönyt aamupalan, oli sanonut isällensä menevänsä yläkertaan leikkimään ja olikin tullut mun viereen ja nukahtanut! Ei siinä, jatkoin unia, kunnes taas havahduin siihen, että mies tuo Alexin rinnalle. Siinäpä hänkin nukahti ja yhtäkkiä nukuinkin sängyssä kahden lapseni välissä. Jossain vaiheessa Olivia heräsi ja hiipi pois. Sitten minä ja Alex herättiin ja katsoin ensimmäistä kertaa kelloa- se oli 12.05!!

Koko se päivä tuntui lopulta jotenkin täysin oudolta ja turhalta. Niinpä sovittiin, että leikitään, ettei koko päivää ole edes olemassa, vedetään se vaan läpi sen suurempia tekemättä ja katsotaan huomenna uudestaan. Sellaista se välillä on.
Mites teillä nukutaan?
Karina