sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Flunssa.

Flunssaisena ollaan edelleen - koko perhe. Olivialla alkaa korvatulehdus parantumaan mutta me vanhemmat sitten niistetään, aivastetaan ja yskitään vähän väliä. 

Olin perjantaina 6,5 tuntia ja lauantaina 8,5 tuntia töissä. Keikat menivät hyvin ja olen myyntilukuihin suht tyytyväinen, sillä asiakkaita ei juurikaan ollut liikenteessä. Tänään on ollut vapaa päivä ja oll on ollut hyvin krapulainen vaikken alkoholia olekaan nauttinut: väsymys, flunssa ja krooninen univaje tekevät tämän :/

Ensi viikolla on taas paljon hommaa ja menoa, joista kirjoittelen huomenna! Kauniita unia! Pus!

tiistai 24. syyskuuta 2013

Oravanpoikanen sairastaa :(


Näinpä se tauti vaan meillekin tuli. Olivialla on ollut kuivahkoa yskää jo parisen viikkoa, soitettiin aiheesta tk:nkin viime viikolla, mutta koska muita oireita ei ollut, käskivät laittaa märkiä pyyhkeitä sängynpäätyyn, jotta huone saisi hieman kosteutta. Näin teimme ja tämän lisäksi ostimme Electroluxin ilmanpuhdistajan, joka makunhuoneessamme nyt hurisee.

Maantai yönä ne muut oireet sitten tuli. Pikkuinen heräsi tunnin-puolentoist välein huutamaan ihan selvää kipuitkua. Nukahtaminen sänkyyn pitkälleen ei tullut kuuloonkaan, vain sylissä ja pieni hetkiä minun päällä tai kainalossa pää koholla. Soitin heti tiistaina terveyskeskukseen ja saatiin aika puolen tunnin päähän.

Lääkärissä kuunneltiin keuhkot ja katottiin korvat, joissa näkyykin punaisuutta, toisessa enemmän kuin toisessa. Labrassa ottivat vielä sormenpäästä tulehdusarvoa varten veritippa. Olivia ei reagoinut tähän mitenkään, kattoo vaan tuimasti! Sit kun täti alkoi lässytymään, antoi Olivia vihaisen itkuhuudon. Lääkärissä muutenkin käyttäytyi kuin isompikin tyttö. Korvat antoi tutkia vempuilematta. 

Reissusta jäi käteen antibioottiresepti korvatulehdukseen (alkavaan),  joten käytiin apteekissa ja siitä kotiin hoitamaan pientä oravanpoikasta. Eilen flunssa yritti saada minustakin otetta, lämpö oli koko päivän hieman koholla, olo tukkoinen ja väsynyt. Vietettiin työn kanssa koko päivä yläkerran aulassa levitetyllä sohvalla - pesässä, minä katsoin pari leffaa ja aloitin Drop dead divan ykkös tuotantokauden ja Olivia milloin nukkui, milloin leikki. 

Ostin Olivialla duplojen aloituspakkauksen ja niillä ollaan nyt rakennettu - äitillä on siis kivaa :)


Tänään pitäisi voittaa oma pöpö, sillä minulla on huomiseksi ja lauantaiksi sovitut työkeikat, jotka täytyy hoitaa. Perjantaina 6 tuntia ja lauantaina 8. Hyvin kertyy yksittäisistä keikoista "ylimääräistä" rahaa! Tosin niillekin on löytynyt aina samantien käyttöä. No ehkäpä saan edes vähän laitettua syrjään seuraavia matkoja varten. Satanen silloin tällöin tekee jo paljon vuodessa! :)

maanantai 23. syyskuuta 2013

Mun Diorit ja Chanelit - meikkipostaus.

Tein pienen koosteen mun lempparimeikeistä ja kasvorasvoista. Meikkaamisen aloitin joskus lukion kakkosella apua, siitä on jo 9 vuotta, ennen sitä saatoin laittaa varovasti ripsaria ja huulikiiltoa, käyttää hieman peitepuikkoa näppyjen päällä, mutta esimerkiksi puuteria tai meikkivoidetta en käyttänyt arkisin koskaan. Kaikki ystäväni taas käyttivät ja sen kyllä huomasi.. Lukiossa kuvioihin tulivat musta eyeliner ja aurinkopuuteri.

Olen aina tykännyt laadukkaista meikeistä, suurin syy siihen on tottakai äitini, hänellä oli (ja on edelleen) aina Chanelin, Diorin, YSL:n, Lancomen jne meikkejä, joita kokeilin ja silloin tällöin jämiä itselleni vinguin.

Lähes joka kerta matkustaessani jonnekin, ostan lentokentän Tax freesta jonkun merkkimeikin ja sille tielle olen oikeastaan jäänyt, sillä meikkipussini näyttää tällä hetkellä tältä:

Kasvorasvat:


Diorin Hydra life, erittäin kosteuttava kasvorasva normaalille ja kuivalle iholle. Miellyttävä tuoksu, erittäin riittoisa, mukana pieni lasta, jolla voidetta annostella - kätevän hygienistä, kun ei tarvitse sormia purkkiin työntää!
Biotherm Skin ergetic eyes, silmänympärysvoide, joka herättää tummat silmänalukset henkiin. Käytän suht harvoin, koostumukseltaan paksuhko, kellertävä, neutraalintuoksuinen.


Ihon pohjustus:



Kevyt meikkivoide Chanel Vitalumiere aqua. Erittäin kevyesti peittävä, ihoa tasoittava nestemäinen voide, joka sopii niille, joilla on hyvä iho. Ostin tämän Lontoon reissulta Gatwickin lentokentältä ja sen muutaman kerran, mitä olen käyttänyt, olen tykännyt.
Joe Blascon peiteväri -  peittävä, riittoisa. Mun makuun hieman liian paksua ja ns massiivinen, mutta oikein käytettynä loistava tummien silmäalusten ja punaisen ihon peittäjä!
Rimmel aurinkopuuteri - tykästyin tähän jo lukiossa ja siitä lähtien tätä olen ostannut. Ei liian tumma, erittäin riittoisa ja edullinen!

Silmämeikki:

 Luomiväripaletti Dior, itselläni on 034:n 5 luomivärin paletti, jolla saa tehtyä kauniin iltameikin. Kestää hyvin, ei karise. Kauniit säihkyvät värit. Chanelin luomiväripaletissa on 4 eri sävyä, tässä 74 Nymphea, jossa tummanruskea sävy pääosassa. Tätä palettia minulla on jo toinen menossa, tykästyin tähän joskus 4-5 vuotta sitten.  Ripsiväri, Dior, Diorshow iconic waterproof, extreme noir 090, tämä on jo ikuinen suosikki. Tätä pitää olla jo valmiina laatikossaan odottamassa, vaikka edellinen olisi vielä käyttämättä loppuun. Paras kaikista ripsiväreistä, joita olen koskaan ostanut! Jopa mieheni huomasi eron, kun viikon ajan käytin satunnaisesti Maybellinen ja tämän ripsaria ja kysyin mieheltäni, kumpaa minulla hänen mielestään on. Aina tuli oikea vastaus - eli kyllä sillä merkillä on väliä! Kajalkynä Lancome 01 noir, pitkä kynä, joka kestää ja kestää. Ei tarvitse painaa luomelle, vaan väriä tulee ihan kevyestikin rajaamalla, erittäin pitkäaikainen. Dior, Diorshow waterproof pehmeä kajalkynä, myöskin helposti levitettävä. Kun pää alkaa olla liian pyöreä, on kynän toisessa päässä irrotettava pieni teroittaja, jolla saa kynään taas terävämmäksi! 

Huulet:


Huulikiilto Clarins, Gloss prodige water lily 09, tuoksuu ihanalle karkille, hyvin vaalea, ei jätä huulia tahmeaksi. Käytän kuvassa olevan huulipunan päällä. Huulipuna Clarins, Rouge eclat 02 sweet rose, mielyttävän tuoksuinen, helposti levittyvä. Ja samaan sarjaan myös huultenrajauskynä Clarins, 01 Bay rose. Paras huultenrajauskynä, mitä olen koskaan käyttänyt. Pehmeä, piirtää huulrenrajat kevyellä kädellä piirtäen, luonnollisen sävyinen ja käy monen mun huulipunan ja huulikiillon kanssa. Huulikiilto Yves Saint Laurent, Golden gloss 31, kaunis kullansävyinen kiilto, jonka alle voi laittaa huulipunaa tai käyttää ihan itsenään.

Tähän täytyy sanoa, että olen huulikiiltofriikki ja omistan noin 30 huulikiiltoa. On kultaisia, punaisia, vaaleanpunaisia, tummempia, vaaleampia, ihan mitä vaan sävyjä. Ostan niitä koko ajan lisää. Isaodoran huulikiillot ovat suosiossani, samoin Maybellinen peruskiillot, joita hamstraan alennuksista. Kaapissa seisoo tälläkin hetkellä 5-6 avaamatonta huulikiiltoa. Joka laukussa on niitä kolmesta viiteen, eteisen laatikossa, takin taskussa, meikkikaapissa. Niitä on joka paikassa. 

Välineet:


1. Isadoran iso suti, jolla levitän aurinkopuuterin ja tarvittaessa puuterin. 2. Gosh suti, jota myyjä suositteli Joe Blascon levittämiseen. 3. Grimasin suti, tällä laitan kulmat ja teen silmämeikin, olen täysin hukassa, jos se hetkellisesti katoaa jonnekin! 4. Cailapin häivytyssuti, tällä olen oppinut tekemään nopean ja yksinkertaisen pikasilmämeikin yhdellä luomivärillä.



Puuteria en edelleenkään osaa käyttää, sillä en näe sitä omille kasvoilleni tarpeelliseksi. Chanelin meikkivoide on niin kevyt ja mulla tasainen iho, ettei sitä tarvitse enää "kiinnittää" puuterilla. 

Nyt kotona ollesani, laitan aamuisin kosteuttavan kasvorasvan ja jos tulee lähtö jonnekin, saatan laittaa pienen tipan meikkivoidetta sinne tänne, ripaus huulikiiltoa, ripsaria ja olen valmis. Juhliin ja ulos lähtiessäni tykkään laittautua pitkän kaavan mukaan. Silloin pohjustan ihon kunnolla, silmäluomet, huulet, laitan usein myös yksittäisiä ripsitupsuja avartamaan silmiäni.

Onko teillä ehdottomia lemppareita tai kenties samoja lemppareita kuin minulla?



Karina




sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kirpputorilla.

Käytiin tänään Olivian ja ihanan ystäväni (ja hänen 10kk pojan) kanssa kirpparilla. Olin paikalla hieman ennen ystävääni ja kerkesin pakata kaikki omat tavarat, joten pääsin viemään niitä heti kun N jäi pitämään vaunuparkkia lapsille. En kyllä olisi selvinny ilman ystävääni, ulkona satoi kaatamalla vettä, tavaraa oli mennyt niin huonosti, että pois vietävää oli melkein yhtä paljon kun sinne viedessä! Ei paljoa jääty voitolle kun miinustaa paikkavuokran ja bensat.. Oli ehkä väärä kirppis myydä omia vaatteita, ois pitänyt viedä toiselle, joka on lähempänä keskustaa, siellä käy nuoria ja opiskelijoita enemmän ja varmasti ois mennyt paljon enemmän. Täytyypä tiedustella sen kirpparin tilannetta, montaa viikkoa kun ei enää ole ennen reissua ja shoppailurahaa on jostain saatava!

Vietyäni tavarat autoon, nappasin hoitolaukun mukaan, sillä Olivia oli tehnyt kivat selkäp****t, lähin siinä sitten työntelemään vaunuja vessojen suuntaan kun varashälytin alkaa ovella huutamaan! No, ajattelin ensin, että jokin oma tavara on jäänyt vaunujen pohjalle ja siellä on hälytin kiinni - ei ollut. Heilutin hoitolaukkua portilla, ei sekään, kävelin itse, ei mitään. Otin Olivian syliin ja kuuluu PIIPIIPIIIP. Heilutin sitten Oliviaa porttien välissä voitte kuvitella, miten paljon yleisöä ja naurua saatiin, ja kyllä, lapseni piippaa. Päällä omat vaatteet, ei leluja kädessä, ei mitään. Myyjä huutaa, et mene vaan. Mentiin sitten vessaan vaihtamaan vaippaa, bodya ja housuja, jonka jälkeen piti ihan uteliaisuudesta mennä portille heiluttamaan kakkasia vaatteita. Piippauksen syy selvisi - housut. Olin ostanut ne samaiselta kirpparilta 8 kuukautta sitten, hälyä siinä ei ollut, mutta siinä ne vaan huusi. Myyjä käytti niitä hälytinlaitteen yllä ja housut muuttuivat taas tavallisiksi :)

Heitettiin siinä sitten ostoskierros ja löysin aivan ihanan mekon Thaimaata ajtellen! Näin tälläisen mansikkabodyn muistaakseni Kuka siellä? blogin vauvalla ja aawwww kun se on suloinen, vaikka mekko maksoi 6 euroa, sen kun kuin uusi ja taitaa olla merkkivaate? Duns, ihan uus tuttavuus mulle


Olen ihastunut myös Nextin vaatteisiin ja sattumalta löysin Nextin yökkärit eurolla!


Kierroksen jälkeen mentiin vielä lähikauppaan ostamaan mulle juomista ja Olivia nukahti sinä aikana. Päätin käyttää tilaisuutta hyväksi ja menin vielä viereiselle kirpparille metsästämään talvihaalaria. Haaveissa ois tottakai Ticket to heavenin pinkki haalari, mutta kaikkea ei kai voi saada? Mun pitää kertoa vielä mun Tripp Trapp pakkomielteestäkin..

Haalaria ei löytynyt, mutta pientä muuta kivaa kylläkin

Pehmeä Tiny Love lelu - 2 euroa

Seepra, eiku kirhavi, 2,90 euroa. 

Kirja, 1,70 euroa.


Mulla taitaa olla myös yökkärihamstarausviiraus, sillä ostin niitä vielä lisää, kerran halvalla sai:

Esprit, 0,70 euroa

Jaa muutama body koossa 80cm

0,50 euroa kappale.


Miks ei ikinä löydä sitä, mitä menee etsimään ja päätyy ostamaan kasan kaikkea, mitä ilmankin olisi pärjännyt?


Hääspecial: Hääpäivä

Hääpäivä.
Nukuin hääjuhlaa edeltävänä yönä neljä tuntia. Hommaa oli yksinkertaisesti niin paljon, ettei aikaisemmin oikein voinut mennä nukkumaan.

Herätys oli klo 6.30, imetin Olivian ja hipsin huoneesta keittiöön. Kuppi kahvia, yksi leipä. Jälkikäteen olin vihainen itselleni, etten "ehtinyt" syömään enempää aamulla. Söin seuraavan kerran vasta 17 aikoihin hääjuhlassa. Ei ihme, että oli nälkä.

Klo 7.30 olin meikkaajan tuolissa, klo 9.30 kampaajan tuolissa. Sen jälkeen haettiin (äitini kanssa) vielä viimeiset tarvikkeet kaupasta, hääkukat kukkakaupasta ja ajettiin kotiin. Vanhempieni kotiin siis, hääpaikalle.

Jaoin vielä viimeisiä tehtäviä, imetin Oliviaa, ja hoidin viimeisiä asoita. Alkuperäinen suunnitelma oli pitää valokuvaussessio miehen ja Olivian kanssa klo 12-14, mutta aikataulu ei pitänyt, koska kaikilla oli koko ajan mulle asiaa ja juoksin pää kolmantena jalkana joka paikassa.

Kahden jälkeen aloimme pukemaan minulle mekkoa päälle ja otettiin minusta muutama kuva.
Klo 15.00 alkoi seremonia ulkona. Vieraat olivat kerääntyneet rakkauskaaren ympärille ja sulhanen odotti siinä edessä.

Käsi kädessä isäni kanssa kävelin mieheni luokse alttarille. Katsoin isääni silmiin ja näin, miten hänen silmänsä kostuivat. Olimme sopineet poskisuudelmista ennen kuin isäni luovuttaisi minut miehelleni. Se hetki tuntui kestävän ihanan kauan. Pyshdyimme, katsoimme toisiamme silmiin ja vahdoimme kaksi poskisuudelmaa. Isä ja mieheni kättelivät ja mieheni talutti minut loppumatkan meidän omalle alttarillemme. Kaaren alla lausuimme toisillemme vihkivalat ja pujoitimme sormukset  sormiin avioliiton merkiksi.

Seremonian jälkeen oli alkumaljojen aika, jonka jälkeen otimme kuvia vieraiden kanssa ja meistä kahdesta järven rannalla. Sitten ruokailu, ohjelmaa, hääkakkua, häävalssi (Saarenmaan valssi), ohjelmaa, tanssia ja lisää ohjelmaa. Päivä oli ihana! :)

Vieraita meillä taisi olla loppujen lopuksi noin viitisenkymmentä. Joista se 30 jäi yöksi, ellei enemmänkin. Miehen suvun puolelta olivat kutsuttuina miehen äiti, isä, sisarukset perheineen, molemmat enot perheineen, mummo sekä yksi serkku. Mun puolelta oma perheeni eli vanhempani, veljeni, siskopuoli ja velipuoli perheineen, täti miehensä kanssa, serkku, molemmat kummit perheineen, isän serkku, perhetuttuja, miehen ystäviä,  minun ystäviä sekä miehen kanssa yhteisiä ystäviä. Mukavan kompakti porukka, "mun vieraita" oli puolet enemmän :D

Olivialla oli lapsenvahtina meidän naapurin 16-vuotias tyttö, joka pärjäsi Olivian kanssa erittäin hyvin. Muutaman kerran kävin kesken juhlan imettämässä ja kerran nukuttamassa, mutta pääasiassa meidän ei tarvinnut murehtia onko lapsellamme kaikki hyvin.

Päivä oli kaikinpuolin ihana ja onnistunut <3 ja me saimme toisemme nyt myös meidän läheistemme edessä.

Häälahjalistaa meillä ei ollut, meitä sai muistaa häämatkakassan kartuttamisella ja näin suurin osa vieraista tekikin. Saatiin tosin myös erittäin hyödyllinen lahja miehen veljen perheeltä, hyttyskarkottaja ulos, taisi kuolettaa 5000 neliön alueelta kaikki verenimijät :) Rahoilla, mitkä saatiin, täydenettiin meidän astiastoa, osalla rahasta ostetaan kompostori pihalle ja lopulla sit se miniloma jollakin lähisaarella, kun ollaan Thaimaassa.

Huomenlahjaksi annoin miehelleni Samsung Galaxy s4 active puhelimen, autolaturin ja 32gb muistikortin, itse sain Guccin hajuvesi miniatuurikokoelman, mutta varsinaisen huomenlahjan saan Thaimaassa, kun pääsemme käymään Gems Galleryssa -  saan timanttikorvikset :)

Tämä oli viimeinen hääpostaus, toivottavasti pääsitte eläytymään mukaan :)






Missähän se viimeinen pyykkipoika on?
Ps.tässä vaiheessa iltaa vaihdoimme jo rennompaa päälle.

Seuraavana päivänä oli ihanan kuuma päivä <3
                                                     Rakkaudella, Karina

lauantai 21. syyskuuta 2013

Olivia 6kk

Tämä on varmasti monen muunkin äidin mielessä: Mihin aika katoaa? Vastaus on kuitenkin ihan siinä - ei mihinkään. Elämä on vain saanut täysin uuden merkityksen, varsinkin meille, jotka ollaan saatu esikoinen. Meillä on ollut suuri onni seurata rakkaiden rakkauspakkausten kasvua pienistä tissitapinoista yhä isommiksi ja yhä rakkaimiksi lapsiksi.

Vaikka 6 kk on aikuisen elämässä lyhyt aika, on se vastasyntyneelle iso harppaus elämässään. Puolessa vuodessa tapahtuu huima kehitys -  ensin kannatellaan varovasti päätä, löydetään omat kädet, omat varpaat, opitaan kääntymään, ehkä jo ryömimään, osataan jo istuakin vähän aikaa. Suuhun menevät maidon ja kaiken käteen osuvan lisäksi jo sellaisiakin makuja, joita saa nielaista ja joita me äidit aletaan yhä enemmän antamaan. Kaikki ympärillä oleva muuttuu yhä mielenkiintoisemmaksi ja yhä enemmän alkaa tulemaan myös kieltoja.

Vauvojen kehitysnopeus sekä kyky oppia ja ymmärtää on käsittämättömän uskomatonta. Samalla myös vanhempien kyky kasvaa ja oppia vanhemmuuteen on yhtä hienoa. Sen kuuden kuukauden aikana meille kasvaa silmät selkään, refleksit nopeutuu, vastuuntunto kehittyy sekä rakkaus pientä olentoa kohtaan kasvaa loputtomasti.

Minä en ole enää vain Karina. Olen miehelleni vaimo, Olivialle äiti. Minulla on täysin uusi rooli elämässäni. Peiliin katsoessani en näe enää itseäni osittain myös sen takia, että peilin pinta on täynnä pieniä käden jälkiä, vaan näen äidin. Aamuisin en ajattele ensimmäisenä kahvia ja aamupalaa, vaan ajatukset ovat Olivian aamuvaipassa ja aamutississä. Sitten kun Olivia on hoidettu, alkaa minun vuoro haluta sitä kahvia ja leipää. Vanhemmuus muuttaa ja näin sen pitää mennäkin :)

Olivia täytti eilen 6kk, tän hetkisiä mittoja:

pituus 69,6 cm   (67,4cm)
paino 8850g       (8305g)
pipo 43,7 cm      (43,0cm)

Olivia jokeltaa, hymyilee paljon, nauraa ääneen. Kääntyy selältä mahalleen melkein heti, kun hänet selälleen laittaa. Menee konttausasentoon ja hytkyttää pyllyä ees taas. Pakittaa joka paikkaan (etenkin sohvan alle) ja tänään alkoi kierimään eli selän kautta mahalleen ja siitä selälleen ja taas mahalleen. Käsien toiminta on kehittynyt valtavasti, pinsettiotetta harjoitellaan kovasti. Pienetkin roskat, langanpalaset matossa saavat huomioon ja päätyvät etusormen ja peukalon väliin. Tissi on edelleen ehdoton ja paras, mutta banaani, mango ja riisipuuro maistuvat myös. Peruna-porkkana on tuottanut vähän ongelmaa kaiken makean hedelmän jälkeen, mutta ei tässä olekaan vielä kiire. Maistellaan rauhassa.







Sukat on helppo ottaa jalasta ja näin paljon ne venyy!

Mukavaa viikonloppua kaikille! 



keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Lontoon matka.


Tästä tulee todennäköisesti hyvin sekava postaus, koska kuvat hyppii missä sattuu ...tai sitten ne asettautuu jotenkin paikoilleen. Noh, joka tapauksessa, päätin, että kirjoitan Lontoosta yhden, mutta sitäkin pidemmän postauksen valokuvineen.

Koska päivämäärillä ei sinänsä ole tässä merkitystä, tulen puhumaan päivistä ihan viikonpäivän nimen mukaan. Eli perjantaina lensin iltalennolla Joensuusta Helsinkiin, odotin 20 minuuttia äitini konetta ja hänen saavuttua perille, jatkoimmelentokenttähotellille yöksi. Lauantai aamuna nousimme jo neljän aikoihin aamupalalle ja lentokenttäkuljetuksella takaisin kentälle.
Lento Helsingistä Gatwickin kentälle taitettiin Norweiganin koneella. Petyin suuresti, kun 3 tunnin lennon aikana ei tarjoiltu edes kahvia aamu-unisille! 

Muuten lento sujui hyvin ja perillä oltiin paikallista aikaa klo 8.35. Käytännössä oltiin koko lauantai jo Lontoossa. Lentokentältä ostimme liput junaan ja noin 40 min päästä olimme jo Victorian asemalla, jossa vaihdettiin kulkuvälinettä ja jatkettiin metrolla kaksi pysäkkiä, Oxford Circukseen. 

Sieltä suunnistettiin hotellille, joka sijaitsi noin 5 min kävelymatkan päässä tästä Oxfordin asemasta. 
Kummatkin oltiin Lontoossa ja ylipäätänsä Englannissa ensimmäistä kertaa, joten hieman ihmettelen, miten pysyimme niin rauhallisina ja löysimme suht helposti perille. Muutamaan otteeseen kysyin toki ihmisiltä neuvoja :) Ei me muuten oltais löydetty minnekkän.. Hotelli oli nimeltään St.Georges hotel ja huoneemme sijaitsi 14.kerroksessa. Kaksi leveää sänkyä, ilmastointi, jääkaappi, teen keitinmahdollisuus, tv, wifi, silityslauta ja -rauta, hiustenkuivaaja, iso kylppäri ammeella, safeboxi. Hyvänlaatuinen huone kaikinpuolin, ei ole mistä valittaa! Tavaroita ei voitu heti huoneeseen viedä, sillä oli olimme aika aikasessa liikenteessä..niinpä jätimme laukut respaan ja suuntasimme lähiravintolan terassille nauttimaan ihanan kuumasta auringosta ja.. makeasta viinistä :) 
Kellon ollessa jo lähmmäksi puolta kahta, piipahdettiin respassa ja saatinkin huoneen avain. Laukut siis huoneeseen, arvoesineet turvalokeroon ja kaupungille tutustumaan ympärillä oleviin rakennuksiin ja kauppoihin. Sovittiin jo etukäteen, että launtaina vain kierellään ja katsellaan ympärillemme, ei mitään sen suurempaa ohjelmaa.

Serkkuni asuu Lontoossa ja hänellä sattui olemaan sunnuntaipäivä vapaa, joten sunnutauina aamupäivästä tavattiin Picadilly aukiolla ja Julia esitteli meille kaupunkia. 









Mitähän kello mahtaa olla?













Mami ja sen tytär <3

Prinsessa Dianan ja Dodin muistoalttari Harrodsin pohjakerroksessa
Harrodsissakin tuli käytyä, mutta ne hinnat! Huh huh. Erittäin kaunis kauppa tosin. Oli paljon ihailtavaa. Päivä meni yllättävän nopeasti kierellessämme nähtävyyksiä, äidin askelmittarin mukaan käveltiin sinä päivänä melkein 18 kilometriä. Sen edestä kyllä myös herkuteltiin. Syömässä käytiin perinteisesti pubissa


 Olin jostain syystä aina kuvitellut, että fish´n chips on yhtä kun ranskalaiset ja nuggetin tyyliset pienet palat friteerattua kalaa, no ranskalaiset meni yllättäen oikein, mutta se kala oli ihan koko fileenä siinä. Hyvää oli! Ja omenasiideri oli kans oikein hyvää. Tais olla Aspell tai jotain sinne päin. Hyvää.
Iltapalaksi ostettiin huoneeseen pientä herkkua, 



Eipä siinä, jos oltais ostettu noita macaron leivoksia vaan kerran..me ostettiin niitä joka päivä. Ne oli törkeen kalliita (toi rasia maksoi 12 euroa), mutta aahh niin syntisen hyviä!

Maanantaipäivä oli pyhitetty shoppailulle. Kierettiin osittain samoja kauppoja, mitä jo lauantaina, mutta huomattavasti virkeimpinä. Ja minähän löysin vaikka ja mitä..



Housuja, paitoja, arkimekkoja, takin, Niken lenkkarit, hiusjuttuja, koruja... jne. Voii kun materia tekeekin onnelliseksi! LV liikkeessä mulla ei ollu kylläkään varaa asioida, ehkä joskus tulevaisuudessa sitten. Shoppailupäivän päätteeksi käytiin sushilla. Söin kyllä sushiöverit.

Tiistaina oli jo lähtöpäivä eikä siinä aamusta paljoa ehtinyt tekemään. Pakattiin laukut, käytiin syömässä ja vielä viimeisiä kertoja kaupoilla, sillä piti mm palauttaa muutama vaate, kun niissä oli vikoja. Gatwickin kentälle mentiin taksilla. Maksoi hieman enemmän, mutta ei noin painavien laukkujen kanssa oli pystynytkään samaan rumbaan kun tullessa.

Tiistai-keskiviikon välisenä yönä oltiin Helsingissä, josta jatkettiin taas lentokenttähotellille nukkumaan. Aamulla kummatkin omalla lennolla kotiin :)

Kotona mies oli pärjännyt Olivian kanssa aivan loistavasti. Maito oli pakkasesta riittänyt hyvin ja sitä oli vielä jäänytkin. Niin kuin pitikin :) Reissussa pumppasin molempia rintoja 4-6 tunnin välein. Tutuksi tulivat niin Starbucksin vessat kuin lentokenttävessatkin.

Harmittihan se tottakai kaataa hyvää maitoa lavuaarista alas, mutta tilanne nyt oli sellainen ja täytyy olla vaan tyytyväinen, että sitä maitoa tuli, mitä kaataa pois. Yks yö oli vain sellainen, etten yksinkertaisesti jaksanut nousta pumppaamaan ja aamullahan sen sitten näki .. pitkin sänkyä ja oikea rinta antoi 300 ml .. Vahinkoa ei onneksi sattunut ja imetys onnistui täysin luonnollisesti melkein 5 päivän tauosta huolimatta.                                                                                                                                                       Ikävä Oliviaa kohtaan oli matkan aikana ajoittain erittäin suuri, mutta onneks rakas lähetti mulle Whatts Appin kautta paljon kuvia, joita hotellilla katselin ja hymyilin. Nautin reissusta erittäin paljon ja lähtisin uudestaankin. Vaikka rinnat tuotti pari kertaa päänvaivaa, niin se oli kuitenkin pientä.
Nyt voin ainakin sanoa käyneeni tässä :)



Karina











tiistai 17. syyskuuta 2013

UutispoMMi.

Tarkemmat lukijat ovat ehkä huomanneet, että olen vihjaillut tarvitsevani rahaa jonkun ajan kuluttua ja eilen vihjailin, että haluan nähdä urheilun tuomia tuloksia 8 viikon päästä. Miksi juuri 8 viikon päästä?








On aika paljastaa pieni  suuri uutinen. Nimittäin tämän blogin kaksi päätähteä eli minä ja Olivia ollaan matkustamassa parin kuukauden päästä 10 viikoksi Thaimaahan. Kyllä, luit oikein, kymmeneksi viikoksi.

Miksi? Koska juuri nyt siihen on mahdollisuus. Niin taloudellisesti kuin ajallisesti. 
Entäs mies? Hän tulee olemaan siellä meidän kanssamme 5 viikkoa. 

Olenko hullu? En ole. Tämä on 7 reissuni kyseiseen maahan ja olen jo aikasemmin kertonut vanhempieni asuvan siellä puolet vuodesta, eli ollaan ensimmäiset 5 viikkoa mummolassa ja viimeiset 5 viikkoa oman perheen kesken. Mummolassa ravaten tottakai.

Olenko nyt ihan varma? Olen, liput on tilattu ja maksettu jo monta kuukautta sitten.

Toisisanoen, marraskuun alusta, blogin maisemat vaihtuu aurinkoon, siniseen veteen, hiekkakakkuihin ja mielttömän hienoon fiilikseen. Toteutamme siellä myös minihäämatkamme. 
Jätämme Olivian pariksi yöksi vanhemmilleni ja katoamme jonnekin saarelle <3

kauniita unia rakkaat lukijat, ihana oli päästä vihdoin ja viimein jakamaan tämä kanssanne!

ps. vastaan mielelläni mieleen tuleviin kysymyksiinne!