perjantai 29. marraskuuta 2013

Buddhan kukkuloilla.

Eka päivä uudella kokoonpanolla takana ja ihan mukavaa on kieltämättä ollu!

Päivin hakeminen linja-autoasemalta meinasi saada jo absurdisia piirteitä, kun oltiin odottamassa bussia meille tutussa paikassa ja Päivi soitti, että missä ollaan, hän on aseman edessä. No niin oltiin mekin, mutta eri aseman edessä. Lentokentällä oli kaksi lippuluukkuja kahteen eri Pattaya bussiin ja Päiville oli sitten myyty lippu just siihen toiseen meille-ei-tuttuun bussiin, jonka päätepysäkki oli ihan jossain hevonpiipkuusessa. Siitäpä alkoikin sitten neulan etsintä heinäsuossa kun yritettiin kysellä, mitä hän näkee ymärillään jne. Tunti siinä etsiessä meni, ajettiin Sukhmumvitin valtatietä isän kanssa edestakaisin, etsien TOA kaupan kylttiä..niitä kun oli se toistakymmentä tien varressa. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kämpille tultuamme, laitettiin kahvit, leivät ja hedelmälautaset pöytään ja korkattiin skumppapullo Päivin loman kunniaksi. Hoidin samalla Olivian päiväruoan ja suunnattiin Buddhan kukkulalle.








Kivoja kuvia tuli eiliseltä, kerrankin, kun tuli jopa vähän laittauduttuakin :)

Paluu kämpille oli kuitenkin tuskaisempi. Isä laittoi auton käyntiin ja tuli autosta ulos avatakseen peräkontin. Se ei auennut, eikä auennut enää mikään auton ovista. Auto oli siis käynnissä, avain virtalukossa, autossa ei ketään ja ovet lukossa. Reilun 30 asteen helteessä (onneks oli aurinko pilvessä), odotettiin varmaan tunnin verran, että auton vuokraaja kiikutti meille vara-avaimen paikalle. Ah sitä tunnetta, kun päästiin ilmastoituun autoon istumaan <3

Illasta laitoin meille ruoan ja tein Olivialla peruna-porkkana-maissi-parsakaali-kanasoseen, syötiin, käytiin pesulla ja jo kasin maissa alettiin unille. Päivi nukahti samantien, Olivia ysin maissa ja minä vasta yhdentoista aikaan. Ei sitä osaa nukkua, kun olisi siihen mahdollisuus.

Nyt ollaan käyty tekemässä klubikortit tohon alakerran klubille, jossa on kuntosali, uima-allas jne ja Olivia on nukkunut jo 2 tunnin päikkärit. Kunhan tyttö herää niin edessä on päiväruoka, aurinkorasvan levittäminen ja käydään saattamassa Päivi hierontapaikkaan. Tullaan ite sitten takaisin kämpille, ei kehtaa tytön kanssa olla tossa keskipäivän auringossa. Mitä päivä tuo edessään, sen kuulette huomenna! :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Karina


perjantai 22. marraskuuta 2013

Thaimaa special: Maitojauheet ja vauvansoseet kaupasta

Teksti perustuu kokemukseen kahdesta kaupasta: Tesco Lotus ja Foodmart, Pattayalla. Kuvat on otettu Tesco Lotuksesta.

Kiersin alkuviikosta nämä kaupat ja onnistuin löytämään vauvojen valmisruokahyllyt. Tai tässä tapauksessa, maitojauhehyllyt. Soseita oli niin vähän, ettei sitä voi edes hyllyksi sanoa. Tarkemmat selitykset kuvien alta.

Maitojauheet:



Erilaisia, erikokoisia, eri-ikisälle tarkoitutettuja maitojauheita oli metritolkulla, kuten kuvassa näkyy.




Myös perus NANia löytyi!!
Muita merkkejä, NANin lisäksi

Maidottomia, laktoosittomia, hypoallergic - vaikka mitä erikoisjauheita oli hyllyt täynnä! Luulis jokaisella löytyvän jotain.
Puurot:



Puurovalikoima yllätti, tavallaisiakin hiutaleita toki löytyy, mutta itse tykkään käyttää noita vauvapuuroja Olivialle niitten nopeuden ja kätevyyden vuoksi. Ja Olivia tykkää niistä. Makupuuroja ei olla maisteltu, mutta koska otin liian vähän tänne mukaan, joudun todennäköisesti jo ensi viikolla ostamaan tälläisen Nestlen puuron.

Soseet:



Kasvis- ja hedelmäsoseita löytyy Heinz merkiltä. Foodmartissa on isompi hedelmäsosevalikoima Heinzeja, mutta Lotuksen lailla, lihasoseita en löytänyt mistään. Kasvissoseitakin on nihkeästi, mutta jotakin kuitenkin. Soseet on vähän eri koostumukseltaan kuin Suomessa, täällä ne oli sellaista hyytelömäistä, mutta purkissahan lukeekin "gel".


Peachy merkillä on kivoja take away mallisia soeita, valikoimasta löytyy makeita ja kasvis-hedelmäsosesekoituksia, jotka ovat luonnollisia, ei ole lisättyä sokeria tai suolaa eikä säilytysaineita. Esim ensimmäinen violetti banana, cantaloupe and potato purée sisältää cantaloupe melonia 42%, banaania 38% ja perunaa 20%. Olivia tykkää näistä, olen syöttanyt sellaisen kun emme ole olleet kotona. Helppoa kun ei tarvitse lusikkaa tai lautasta kantaa mukana.

Tässä olivat näitten kauppojen tarjonta. Muistin juuri, että Festival ostoskeskuksen G-kerroksessa on iso ruokakauppa, jossa on isot valikoimat kaikkea mahdollista, kunhan Olivia herää päikkäreiltä, käydään pyörähtämässä sielläkin tutkimusmatkalla, joten toivottavasti saan tehtyä vielä vol.2 postauksen aiheesta!

Toivottavasti tästä oli apua edes joillekin!

Karina

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Olen dieetillä?

Vähän harmittaa, kun kirjoitin eilen suklaaholisimista niin suppean, lyhyen ja sekaavan postauksen. Olisin oikeasti halunnut kirjoittaa siitä paljon enemmän ja ajatuksen kanssa, mutta pää oli niin jumissa eilen, ettei ajatus oikein kulkenut. Nytkin kilpailen aikaa vastaan, sillä Olivia on päikkäreillä, nukahti tasan klo 15 ja kello on nyt 16.00, mulla on siis maks 40 min aikaa olla koneella, kunnes pikkuinen taas herää.

"Olen dieetillä, olen kuullut itseni sanovan tänään pari kertaa. Ja niinhän mä tavallaan olen, kun en herkkuja syö. Pyrin syömään muuten samalla tavalla kuin ennenkin, sillä loppujen lopuksi minähän syön aika vähän. Aamulla muutaman leivän ja hedelmiä jogurtilla, päivällä lämpimän ruoan, sitten taas hedelmiä ja illasta ehkä leipää tai sitten hedelmiä. Kahvia juon aamulla kaksi kuppia ja päivällä yhden. Ja 2 lusikallisen sijasta, olen sunnuntaista lähtien laittanut vain yhden lusikallisen sokeria. Ja hyvää on, en olisi voinut ajatellakaan, miten kahvi on hyvää yhdellä sokerilusikallisella!

Sunnuntaina ajattelin, etten käy vaa´alla koko viikkona, sunnuntaina vasta uudestaan, mutta olen niin malttamaton ja utelias, että päädyin siihen, että saan käydä joka aamu punnitsemassa itseni, sillä se luku, mikä siellä näkyy, motivoi koko päivän olemaan ilman herkkuja. Ja se luku on lähtenyt laskemaan. Tänään on neljäs päivä ja joka aamu vaaka on näyttänyt vähemman kuin edellisenä aamuna. Ymmärrän toki, että tuskin tämä voitonmyönteinen lasku ikuisuuksiin jatkuu ja jossain vaiheessa viikkoa jään samoille luvuille tai sitten mennään taas ylöspäin, mutta just nyt tuntuu hyvältä, ja se taas pitää mut herkuista erossa.

Tänään meidän on tarkoitus tehdä thaimaalaista Tom yam kung keittoa, mutta mm eilen ja toissapäivänä olen syöynyt tän näköistä ruokaa:



Mango&banaani&jogurtti menee mun suussa herkusta. Syön yleensä aamulla ja päivällä tälläisen annoksen. Jogurtti on rasvatonta ja lautasella on kaksi pienempää banaania ja yksi iso mango.

Olivialle tein tänään lohi-riisi-kukkakaali soseen. Höyrystin ja soseutin hänelle eilen kukkakaalin ja tyttö tykkäs kovasti, suu aukes kuin pikkuisella linnunpoikasella. Lisäsin sitä sitten tänään lohi+riisiseokseen ja vaikka yhdistelmä ehkä kuulostaa oudolta, niin maku oli todella maukas! Suosittelen kokeilemaan, kukkakaali antaa siihen kivan maun.

PS. Käytiin eilen Tesco Lotuksessa ja kävin tutkimusmatkalla lastenruokahyllyjen luona. Nyt on infoa ja kuvia, toivottavasti ehdin tällä viikolla toeuttamaan Thaimaa special: Vauvan ruoka ja maito kaupasta -postauksen!

Cheers, Karina!

tiistai 19. marraskuuta 2013

Suklaaholismi.

Olivia on päikkäreillä ja minä otan rennosti. Niin rennosti, kun vaan suklaanhimoissani voin olla.
Perheeni nauraa minulle, kun kerron vieroitusoireistani ja siitä tärinästä, mikä minulle tulee, kun ajattelen suklaata ja sitä, etten sitä saa! Eihän tämä kokeilu kestä kun viikon (tai kaks..)ja nyt on vasta kolmas päivä ilman ylimääräisiä herkkuja, mutta se tuntuu ikuisuudelta.

Kokeilu lähti siitä, kun huomasin painoni seisovan paikallaan riippumatta siitä syönkö 2 levyllistä suklaata ja purkin Pringelseja viikossa vai 3 leyvllistä ja sipisen lisäksi vielä puolen litran suklaajäätelönkin. Mieleen tuli sitten ajatus, että mitä jos jätän kaikki herkut viikoksi pois ja teen joka päivä kevyen kotitreenin - vatsalihaksia, kyykkyjä, joitakin sarjoja käsipainoilla. Hyvin olen jaksanut ensimmäiset kaksi päivää pysyä suunnitelmissani. Tippuuko paino viikossa? Miten paljon? Tästä uteliaana, päätin kokeilla.

Suklaaholismi, imetysdementia ovat tuttuja käsitteitä varsinkin naisille. Moni mies ei mielstäni pysty koskaan ymmärtämään, että nämä sairaudet, ovat todellisia. Jos mies väittää, ettei suklaaholismi ole todellinen, voitte näyttää hänelle tämän teksipätkän Tiede lehdestä:

08.10.2001 00:00
Suklaaholismi sukua muille riippuvuuksille

Samat aivoalueet herkistyvät, kun ihminen syö suklaata tai nappaa kokaiinia. Asia selvisi, kun chicagolaistutkijat kuvasivat positroniemissiotomografialla yhdeksän suklaasyöpön aivoja. Jokaisen herkkupalan jälkeen koehenkilöiltä kysyttiin, maistuiko suklaa hyvältä ja haluaisivatko he lisää. PET-kamera seurasi aivojen verenkiertoa ja osoitti aktiivisen alueen.

Aina kun koehenkilöt vastasivat myöntävästi kysymyksiin, heidän tunne-elämäänsä säätelevät limbiset eli sisätila-aivot reagoivat. Sama ilmiö havaitaan kokaiinin käyttäjillä. Jos koehenkilöt jatkoivat suklaan mutustelua, vaikka olivatkin jo ähkyssä, otsalohkon etuosa aktivoitua. Aluetta kutsutaan "lennonjohdoksi", joka vaimentaa limbisen järjestelmän viestejä ja tekee ilmeisesti ratkaisevan päätöksen syömisen lopettamisesta. Myös eräät motivaatiota tasapainottavat aivokuoren rakenteet reagoivat, kun ihmiset makustelivat, vieläkö vatsa ottaa vastaan vai ei.

Tutkimuksesta kertoivat tiedelehdet Brain ja Science.
Lainaus: Tiede

Omalle miehelleni en ole kertonut tästä kokeilusta mitään. Ajattelin yllättää hänet, jos ensi viikon sunnuntaina paino on tippunut yli kilon, jatkan tätä häneen tuloonsa asti, ties vaikka onnistun näyttämään hoikemmalta, kun hän tulee.

Onneksi hedelmät pelastaa pahimmat makeanhimonoireet, söin eilen vesimelonia sillä innolla, kuin en olisi koskaan ennen syönyt sellaista. Oli nimittän niin makeaa ja mehukasta! Mango on mun toinen heikkous, pomelo kolmas :) näillä mennään, Olivia heräsi!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

11 kysymyksen haasteen vastauksia.

Sain haasteen Lottiinalta.

Koska olen tehnyt tämän ennenkin, päätin tällä kertaa vain kertoa faktat itsestäni ja vastata Lottiinan kysymyksiin :) Kiitos haasteesta!

Faktat

1. Pureskelen kynsiäni, olen pureskellut jo 20 vuotta.
2. Olen suklaaholisiti. Pääsin joskus kuiville, mutta olen respahtanut taas.
3. Väitin pikkuveljelleni hänen 10 ekan elinvuoden aikana, että olen oikeasti hänen äiti.
4. En osaa viheltää.
5. Söin tänään salassa pikkuveljeni suklaata.
6. Tykkään venäläisestä musiikista.
7. En ole tyytyväinen ulkonäkööni tällä hetkellä - mutta milloin nainen olisikaan?
8. Rakastan tytärtäni äärettömän paljon.
9. Suutun ja lepyn nopeasti.
10. Osaan olla mielettömän ilkee, jos haluan.
11. Haluaisin olla niin rikas, ettei mun tartteis tehdä koskaan töitä, koska tykkään olla lapsen kanssa kotona <3

Kysymykset & Vastaukset

1. Mikä on lempi vuodenaikasi?
Kesä. Aurinko <3
2. Jos saisit elää yhden hetken elämästäsi uudestaan, mikä se olisi?
Se muljahdus kun Olivia syntyi kokoaan.
3. Suolaiset vai makeat herkut?
Makeat.
4. Nettikirppis vai livekirppis?
Live.
5. Jos saisit valita kotiisi ihan minkä tahansa design-tuotteen, mikä se olisi?
En ole ajan tasalla sisustusasioista.
6. Suosikki lomakohteesi? (Joko missä olet käynyt tai minne haluaisit mennä)
Thaimaa on ollut ehdoton ykkönen jo kymmenen vuotta.
7. Markka vai euro?
Euro.
8. Mikä joulussa on parasta?
En sinänsä perusta pahemmin joulusta, mulle se on päivä muitten joukossa, mutta tottakai juhlimme sitä. Lahjoja on aina kiva saada :)
9. Shoppailetko mielummin kierrellen kauppoja vai tilaatko nettikaupoista suoraan kotiin?
Kierellen kauppoja.
10. Vietitkö lihattoman lokakuun?
En oo kuullukkaan semmoisesta! En tosin ois viettänytkään, rakastan lihaa ja sanon salaattikulhoa rehuksi. Voisin olla kuukauden ilman rehuja!
11. Osaisitko elää ilman elektroniikkaa? Mitä jäisit eniten kaipaamaan?
Pakostahan sitä osaisi, mutta en tykkäisi yhtään. Nyt elän aikalailla ilman puhelinta, sillä en tarvitse sitä. Ilman iPadia en voisi nyt elää, sillä soitamme mieheni kanssa Facetime puheluita päivittän.

Tähän vartaloon olin tyytyväinen..huoh.

Karina

maanantai 11. marraskuuta 2013

Isänpäivänä Hiltonin ravintolassa.

Eilen oli isänpäivä täällä Thaimaassakin, supriiise! :) Ainakin meillä, paikallisillahan ei sellaista taida olla.
Meidän juhlapäivien perinteet menee aina samalla kaavalla: herätään ennen päivänsankaria, laitetaan aamupalapöytä koreaksi, ei kiinaksi, hehe ja mennään laulamaan sekä antmaaan lahjoja ja kukkia.päivän juhlakalulle.

Sitten syödään porukalla herkkuaamupala ja juodaan kuohuviiniä ja aletaan valmistautumaan ravintolaa varten.
Isänpäivä kakku ja aamuinen kuohuviini



Näin meni eilinenkin. Herätettiin isä syvästä unesta ja onniteltiin. Päivällä kahviteltiin vielä ja vietettiin perheaikaa juttelemalla paljon kaikesta mahdollisesta. Otettiin myös Facetimen välityksellä videopuhelu Suomeen, Olivian isälle. Pyysin häntä katsomaan yhteen pussukkaan, jos mun "laskuja" olisi jäänyt sinne ja oikeasti sieltä paljastui isänpäivän kortti Olivian jalanjäljillä, Biothermin kasvorasva, I love ISÄ muki Olivian kuvalla ja levy tummaa suklaata :) Mies oli aika otettu ja erittäin ylllätetty.


Kuudelta meillä oli pöytävaraus hotelli Hiltonin ravintolaan Edge.
Hilton on kyllä tyylikkäin hotelli, missä olen koskaan käynyt! Voisin yöpyä mielelläni sen tason hotellissa, ihan milloin vaan! :)

 Ravintolassa oli illallisbuffa ja söin ku hevonen. Kuvat puhukoon puolestaan:


Koko PERHE <3


Testissä sisäfileepihvi - ei hyvä, niinkuin ilmekin kertoo, ihan ku ois syöny purkkaa!








Mitä teki Olivia, kun äiti veti herkkuja?

                   
                                                   1,5 tunnin unet ja leikkiä enon sylissä <3





Toivottavasti tekin vietitte mukavan isänpäivän!
Karina

perjantai 8. marraskuuta 2013

Vauvan kanssa lentokoneessa.


Tästä tuleekin nyt teknisten ongelmien takia taas kuvaton postaus :( Lisään kuvat mahdollisuuksien mukaan jälkikäteen.

Mutta asiaan.

Omakohtainen kokemus: Finnairin lentokoneessa vauvan (7,5kk) kanssa.


Lähtöpaikka: Joensuu (Jns-Hki matkustusaika noin 1 tunti)
Välilasku: Helsingissä, kesto 4,5 tuntia.
Määränpää: Bangkok (Hki-Bkk matkustusaika noin 10 tuntia)
Maksut: Aikuisen lippu + sylilapsi, sylilapsesta maksetaan verot, taisi olla noin 10% aikuisen lipun hinnasta. Myös vauva tarvitsee oman passin!

Tavarat: Aikuisella matkalaukku max 23kg, käsimatkatavarat max 8kg. Lisäksi käsilaukku, kameralaukku, lastenruokaa, matkalukemista, päällystakki.

Joskus minulle on sanottu, että läppäri olisi olisi free zone tavara eli sitä ei lasketa käsimatkatavaran kilomäärään. Sata prosenttisen varma en tästä tietenkään ole.
Mun matkalaukku painoi 23,7kg. Lisäksi minulla oli lentolaukku ja täyteen ahdettu Emmaljungan hoitolaukku sekä päällystakki.

Sylilapsella voi myöskin olla max 23 kg painava laukku matkustusluokasta riippumatta. Lisäksi kokoontaitettavat lastenrattaat ja turvaistuin, joka voidaan tilan ja turvamääräysten salliessa ottaa matkustamoon. Käsimatkatavaroita sylilapsella ei voi olla.

Olivian laukku painoi 21,3kg. Lisäksi oli turvakaukalo, joka meni ruumaan. Se olisi mahtunut ekalle sisämaan lennolle matkustamoon, mutta minun olisi ollut monimutkaista saada se jatkolennolla ruumaan, sillä sille lennolle ei ollut mahdollista ottaa sitä matkustamoon. Sitä paitsi meillä oli lisämaksusta varattu paikka vauvankopan kanssa. Olivia mahtui koppaan just ja just, sillä kopan sisäpituus on maksimissaan 70cm ja vauvan paino saa olla maksimissaan 11 kg. Paluumatkalle meillä ei ole koppaa, sillä matkustamme koko perheen voimin eikä kopalle ole tarvetta, kun on kaksi syliä vaihtelemassa :)

Lisätietoja lasten kanssa matkustamisesta Finnairin koneessa löydät täältä: http://www.finnair.com/FI/FI/information-services/planning-your-trip/children

Nousut&Laskut:

Sylilapset matkustaa nimensä mukaisesti aikuisen sylissä. Aikuisen vyöhön tulee pieni lisävyö, jolla saadaan vauva sylissä omaan vyöhönsä. Vyöstä huolimatta, vauva pääsee istumaan sylissä niin jalat menosuuntaan kuin esim sivuille, jolloin voi katsella vieruskumppania tai ikkunasta ulos. Vyön solki ei paina selkää ja vyö tuntuu muutenkin helpolta käyttää. Tosin löysältä. Sain kiristää sitä vähän väliä.

Ensimmäisen nousun aikana imetin Oliviaa, sillä olin kuullut, että se helpottaisi vauvan korvia. Vaihdoin ennen nousua lentoemon kanssa muutaman sanan ja hän kertoi, että alle vuoden ikäiset kestävät nousut ja laskut huomattavasti paremmin kuin jo vuoden täyttäneet, mutta sain toki imettää, jos halusin. Ja minä imetin. Olivia ei ollut moksiskaan eikä näyttänyt edes tajuavan yhtään mitään, imi tissiä ja sit oltiinkin vielä 50 min sylissä jutellen ja ympärille katsoen. Laskun ajan kokeilin olla imettämättä eikä Olivia reagoinut missään vaiheessa sen kummemmin. Raukka oli sen verran väsynyt, että melkein nukahti hetki enne laskeutumista.

Välikysymys: Miten sain kannettua Olivian, lentolaukun ja hoitolaukun koneesta kentälle? - Kantoliina. Laitoin Olivian koneen laskeuduttua liinaan ja sain kädet vapaaksi. Jatko olikin helppoa. Olivia liinassa kävelin laukkujen kanssa jatkolennon terminaaliin ja bongattuani lentokentän Reiman lainarattaat, laitoin Olivian niihin istumaan. Rattaiden kiinnitys oli mielestäni hutera noin pienelle, joten sidoin huivin Olivian ja rattaiden ympärille, ettei sattuisi vahinkoa.

Bangkokin lennossa en imettänyt Oliviaa nousun aikana,  sillä luotin edellisen lennon kokemukseen ja tulos oli sama: ei itkua, ei vääntelehtimistä. Olivia oli nukkunut kentällä penkillä kaksi tuntia, joten oli pirteä ja seuraili mielellään menoa. Laskun aikana oli muutenkin tissiaika, joten imetin noin puolet laskusta. Tälläkään kertaa ei ollut itkua. 


Ruokailu:

Alle 2-vuotiaalle ei ole tarjolla ruokaa, joten omat eväät mukaan! Vauvan ruokien ja nesteiden tulee olla alkuperäisissä pakkauksissa. Itse otin mukaan selliaisia ruokia, joita on kiva syödä myös kylmänä. Vauvalle ei tapahdu mitään, jos hän yhden päivän elää hedelmäsoseilla, Onni puurolla ja tissimaidolla ;) Niinpä varasin lennolle Olivian lemppareita, jotta suu aukeaisi ihmeellisestä paikasta huolimatta. Mango-päärynää, Hedelmäsose, Onni vadelmapuuro. Ruokailu tapahtui sylissä istuen ja onnistui ongelmitta.

Välikysymys: Miten sain itse syötyä, kun matkustin yksin sylilapsen kanssa?
Minut pelasti vauvankoppa sekä oikea ajoitus. Olivia oli juuri nukahtanut syliini, kun ruokakärrien tuoksut valtasivat koneen. Niinpä siirsinkin Olivian koppaan ja sain syötyä täysin rauhassa. Aamupalan aikana Olivia oli myöskin nukkumassa kopassa, mutta valojen pamahdettua täysillä päälle, hän tietenkin säikähti ja heräsi itkien. Sain hänet kuitenkin rauhoittumaan nopeasti ja nostin koppaan istumaan. Muutama lelu syliin ja lapsi oli tyytyväinen ja minä sain syötyä aamupalani. Tosin yhdellä kädellä, sillä pidin toisella Oliviasta kiinni, kun pelkäsin hänen kurottavan laidan yli ikävin seurauksin.

Vaipan vaihtaminen:
Vaihdoin puhtaan vaipan kentällä puoli tuntia ennen koneen lähtöaikaa. Koneessa ensimmäisen kerran noin 3,5 tunnin päästä. Koneen vessassa oli pöntön yläpuolella seinästä laskettava hoitopöytä -  kylmä ja kova. Toisella kerralla otin viltin mukaan, on vauvallekin kivempi. Vaipanvaihtojen yhteydessä käytin Oliviaa myös pöntöllä ja jokaisella kerralla tulikin pissa. Yhdellä kertaa myös järkyttävän iso kakka, niin kuin jo edellisessä postauksessa hehkutin.. Vaippojen vaihtaminen siis sujui helposti vessassa.

Vauva hereillä:
Olivia aika paljon nukkui lennon aikana. Valveilla ollessaan oli sitten arkipuuhaa, vaipan vaihtamista, "potattamista", tissiä, ruokaa, leluilla leikkimistä, taputtelua, ihmisille hymyilemistä jne. Hyvin jaksoi paikoillaan sylissä olla eikä oikestaan turhautunut kertaakaan. Ainut itku tuli silloin heräilessä, kun valot tosiaan pamahti varoittamatta päälle. Mun onneksi, vieressäni istui todella mukava thaimaalainen nainen, joka väänteli Olivialle naamaa ja jutteli sille. Olivia vastasi aina hymyllä :) Paras leikkiväline oli oma sukka, jota sain olla koko ajan laittamassa jalkaan.


Perillä:
Sama homma kuin Suomen päässä. Laitoin jo koneessa Olivian liinaan ja jatkoin matkaani terminaaliin passintarkastukseen ja matkatavaroiden hakuun. Olivia nukahti siihen, joten sain hermoilla ihan yksikseni, kun en meinannut löytää meille tilattua taksikuskia mistään. Yllätys olikin suuri, kun yks kaks näin äitini ja isäni etsimässä meitä :) Matkamme jatkui vielä noin puolitoista tuntia taksissa. Olivia nukkui kaukalossaan koko matkan :)

KYSYMYKSIÄ? Nyt kun kaikki on tuoreeltaan muistissa, kysykää ihmeessä, jos en muistanut kirjoittaa jostakin olennaisesta tai vähemmän olennaisesta, vastaan jokaiseen kysymykseen!

                                      Aurinkoisin terveisin, Karina.









torstai 7. marraskuuta 2013

Thaimaassa.

Perillä ollaan! Thaimaassa siis :) Oltiin itse asiassa jo eilen, paikallista aikaa klo 7.25 Bangkokin kentällä. Mun vanhemmat oli meitä taksilla vastassa, jolla jatkettiin Pattayalle.

Matka Joensuusta Helsinkiin ja lopulta tänne, meni Olivian osalta erittäin hyvin. En olisi ikinä voinut kuvitellakkaan, että näin pienen vauvan kanssa matkustaminen voisi olla noin helppoa! Kaikki syömiset ja jopa vessassa käymiset onnistuivat loistavasti. Olivia teki matkan aikana 5 pissat pönttöön! Lentokentällä ja lentokoneissa! Ja mikä ehkä uskomattominta, hän teki jättikakan..lentokoneen pönttöön myöskin. Se ois ollu niin niskapaska muuten! Teki mieli palata paikoilleen hakemaan kameraa ja ottaa kuva lentokoneen pöntöstä, mut ehkä ihan niin hullu en oo :D Teki mieli myös kertoa kaikille vieressä istujille, et arvatkaa mitä, 7,5kk ikäinen vauva oli äsken vessassa kakalla.

Eilinen päivä meni täysin sumussa, käytiin Tesco Lotuksessa ostoksilla, asettauduttiin kodiksi ja suurimmaksi osaksi ajasta nukuttiin Olivian kanssa. Tää päivä on ollut jo enemmän normaali, 5 tunnin aikaerosta huolimatta, Olivia on päässyt jo pikkuhiljaa rytmiin, aamulla heräs klo 8, nukkui päikkärit 10-12.30 ja toiset 16-18.20, yöunille rupes 21.30 eli hyvin meni "eka" päivä. Käytiin päivällä uudestaan Lotuksessa, kun en tosiaan eilen ollut kovin järjissäni ja puolet jäi ostamatta.

Kaikki täällä hyvin, kello jo 22.30 joten siirryn myös nukkumaan. Tulossa on postaus "Vauvan kanssa lentokoneessa" varmaankin huomenna, joten pysykää mukana! :)