Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikko ilman herkkuja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikko ilman herkkuja. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Olen dieetillä?

Vähän harmittaa, kun kirjoitin eilen suklaaholisimista niin suppean, lyhyen ja sekaavan postauksen. Olisin oikeasti halunnut kirjoittaa siitä paljon enemmän ja ajatuksen kanssa, mutta pää oli niin jumissa eilen, ettei ajatus oikein kulkenut. Nytkin kilpailen aikaa vastaan, sillä Olivia on päikkäreillä, nukahti tasan klo 15 ja kello on nyt 16.00, mulla on siis maks 40 min aikaa olla koneella, kunnes pikkuinen taas herää.

"Olen dieetillä, olen kuullut itseni sanovan tänään pari kertaa. Ja niinhän mä tavallaan olen, kun en herkkuja syö. Pyrin syömään muuten samalla tavalla kuin ennenkin, sillä loppujen lopuksi minähän syön aika vähän. Aamulla muutaman leivän ja hedelmiä jogurtilla, päivällä lämpimän ruoan, sitten taas hedelmiä ja illasta ehkä leipää tai sitten hedelmiä. Kahvia juon aamulla kaksi kuppia ja päivällä yhden. Ja 2 lusikallisen sijasta, olen sunnuntaista lähtien laittanut vain yhden lusikallisen sokeria. Ja hyvää on, en olisi voinut ajatellakaan, miten kahvi on hyvää yhdellä sokerilusikallisella!

Sunnuntaina ajattelin, etten käy vaa´alla koko viikkona, sunnuntaina vasta uudestaan, mutta olen niin malttamaton ja utelias, että päädyin siihen, että saan käydä joka aamu punnitsemassa itseni, sillä se luku, mikä siellä näkyy, motivoi koko päivän olemaan ilman herkkuja. Ja se luku on lähtenyt laskemaan. Tänään on neljäs päivä ja joka aamu vaaka on näyttänyt vähemman kuin edellisenä aamuna. Ymmärrän toki, että tuskin tämä voitonmyönteinen lasku ikuisuuksiin jatkuu ja jossain vaiheessa viikkoa jään samoille luvuille tai sitten mennään taas ylöspäin, mutta just nyt tuntuu hyvältä, ja se taas pitää mut herkuista erossa.

Tänään meidän on tarkoitus tehdä thaimaalaista Tom yam kung keittoa, mutta mm eilen ja toissapäivänä olen syöynyt tän näköistä ruokaa:



Mango&banaani&jogurtti menee mun suussa herkusta. Syön yleensä aamulla ja päivällä tälläisen annoksen. Jogurtti on rasvatonta ja lautasella on kaksi pienempää banaania ja yksi iso mango.

Olivialle tein tänään lohi-riisi-kukkakaali soseen. Höyrystin ja soseutin hänelle eilen kukkakaalin ja tyttö tykkäs kovasti, suu aukes kuin pikkuisella linnunpoikasella. Lisäsin sitä sitten tänään lohi+riisiseokseen ja vaikka yhdistelmä ehkä kuulostaa oudolta, niin maku oli todella maukas! Suosittelen kokeilemaan, kukkakaali antaa siihen kivan maun.

PS. Käytiin eilen Tesco Lotuksessa ja kävin tutkimusmatkalla lastenruokahyllyjen luona. Nyt on infoa ja kuvia, toivottavasti ehdin tällä viikolla toeuttamaan Thaimaa special: Vauvan ruoka ja maito kaupasta -postauksen!

Cheers, Karina!

tiistai 19. marraskuuta 2013

Suklaaholismi.

Olivia on päikkäreillä ja minä otan rennosti. Niin rennosti, kun vaan suklaanhimoissani voin olla.
Perheeni nauraa minulle, kun kerron vieroitusoireistani ja siitä tärinästä, mikä minulle tulee, kun ajattelen suklaata ja sitä, etten sitä saa! Eihän tämä kokeilu kestä kun viikon (tai kaks..)ja nyt on vasta kolmas päivä ilman ylimääräisiä herkkuja, mutta se tuntuu ikuisuudelta.

Kokeilu lähti siitä, kun huomasin painoni seisovan paikallaan riippumatta siitä syönkö 2 levyllistä suklaata ja purkin Pringelseja viikossa vai 3 leyvllistä ja sipisen lisäksi vielä puolen litran suklaajäätelönkin. Mieleen tuli sitten ajatus, että mitä jos jätän kaikki herkut viikoksi pois ja teen joka päivä kevyen kotitreenin - vatsalihaksia, kyykkyjä, joitakin sarjoja käsipainoilla. Hyvin olen jaksanut ensimmäiset kaksi päivää pysyä suunnitelmissani. Tippuuko paino viikossa? Miten paljon? Tästä uteliaana, päätin kokeilla.

Suklaaholismi, imetysdementia ovat tuttuja käsitteitä varsinkin naisille. Moni mies ei mielstäni pysty koskaan ymmärtämään, että nämä sairaudet, ovat todellisia. Jos mies väittää, ettei suklaaholismi ole todellinen, voitte näyttää hänelle tämän teksipätkän Tiede lehdestä:

08.10.2001 00:00
Suklaaholismi sukua muille riippuvuuksille

Samat aivoalueet herkistyvät, kun ihminen syö suklaata tai nappaa kokaiinia. Asia selvisi, kun chicagolaistutkijat kuvasivat positroniemissiotomografialla yhdeksän suklaasyöpön aivoja. Jokaisen herkkupalan jälkeen koehenkilöiltä kysyttiin, maistuiko suklaa hyvältä ja haluaisivatko he lisää. PET-kamera seurasi aivojen verenkiertoa ja osoitti aktiivisen alueen.

Aina kun koehenkilöt vastasivat myöntävästi kysymyksiin, heidän tunne-elämäänsä säätelevät limbiset eli sisätila-aivot reagoivat. Sama ilmiö havaitaan kokaiinin käyttäjillä. Jos koehenkilöt jatkoivat suklaan mutustelua, vaikka olivatkin jo ähkyssä, otsalohkon etuosa aktivoitua. Aluetta kutsutaan "lennonjohdoksi", joka vaimentaa limbisen järjestelmän viestejä ja tekee ilmeisesti ratkaisevan päätöksen syömisen lopettamisesta. Myös eräät motivaatiota tasapainottavat aivokuoren rakenteet reagoivat, kun ihmiset makustelivat, vieläkö vatsa ottaa vastaan vai ei.

Tutkimuksesta kertoivat tiedelehdet Brain ja Science.
Lainaus: Tiede

Omalle miehelleni en ole kertonut tästä kokeilusta mitään. Ajattelin yllättää hänet, jos ensi viikon sunnuntaina paino on tippunut yli kilon, jatkan tätä häneen tuloonsa asti, ties vaikka onnistun näyttämään hoikemmalta, kun hän tulee.

Onneksi hedelmät pelastaa pahimmat makeanhimonoireet, söin eilen vesimelonia sillä innolla, kuin en olisi koskaan ennen syönyt sellaista. Oli nimittän niin makeaa ja mehukasta! Mango on mun toinen heikkous, pomelo kolmas :) näillä mennään, Olivia heräsi!