lauantai 30. toukokuuta 2015

28-vuotias minä.

Mulla oli maanantaina synttärit. Täytin 28. Ajatella, olen kohta kolmekymppinen kahden lapsen äiti ja siltikään en tunne itseäni aikuiseksi. Ulkoisesti voin käyttäytyä (tarvittaessa) kuin aikuinen - huolehdin perheestäni, kodistani, käyn töissä, teen fiksuja päätöksiä jne. Mutta sisäisesti minussa asuu edelleen kakara, joka haluaisi vaan nukkua päivät pitkät, herkutella joka päivä, nähdä ystäviä useammin, "olla vaan", ilman taloudellista stressiä ja aikuisten velvoitteita. Miten helppo se elämä olisikaan!  Ja tylsää.

18-vuotiaana.

Ilman työpaikkaa olisin aina peeaa, ilman kotia pyörisin toisten nurkissa, ystävien kainalo ei öisin lämmitä ja ilman perhettäni olisin kuin tyhjä konvehtirasia. Perhe on kuitenkin se, joka elämään tuo niin valtavan kirjavan ja ihanan sisällön, että sitä en kyllä ihan helpolla lähtisi vaihtamaan.

Olen ollut nyt 10 vuotta täysi-ikäinen. Olen ajanut autoa 10 vuotta. Olen voinut ostaa kaupasta alkoholi- ja tupakkatuotteita niin halutessani. Ja olen muuten ostanutkin, tiesittekö, että poltin tupakkaa melkein 5 vuotta ennen kuin "asetuin aloilleni" ? Mulla oli myös 4 vuoden ajan kielikoru, heh. Olen voinut tehdä viimeisen 10 vuoden aikana periaatteesa ihan mitä olen halunut. Ensimmäiset 4-5 vuotta siitä menivät täysin itseäni etsiessä, kumppania etsiessä. Viimeiset 5 vuotta ovat taas menneet rakentaessa perhettä, hyvää parisuhdetta, opiskellessa ja töissä. Nyt 28 vuotiaana koen olevani jollakin tapaa valmis. 

28-vuotiaana.


Valmis ottamaan vastaan ensimmäiset rypyt, valmis ottamaan vastuuta kaikesta mitä teen, valmis suunnittelemaan tulevaisuutta, valmis tekemään isompiakin valintoja. Valmis.


Maanantaina vietin yhden parhaimmista päivistäni. En sen vuoksi, että oli syntymäpäiväni, vain siksi, että sain olla ihanan tyttäreni kanssa koko päivän. En yritä kasvattaa hänestä isoa tyttöä liian nopeasti, mutta maanantaina me tehtiin isojen tyttöjen juttuja: käytiin kaupungilla shoppailemassa isyyspakkaukseen tarvikkeita, Houkutuksessa synttäriteellä ja mehulla. Nukuimme yhdessä neljän tunnin päikkärit, ulkoilimme pihallamme ja askartelimme illalla erilaisia kortteja. Olimme yhdessä <3

Rakkauspakkaus.

Kiitos elämä viimeisestä 28 vuodesta. Toivottavasti tulen näkemään vielä ainakin 50 vuotta lisää :)


Karina.
                                



perjantai 29. toukokuuta 2015

Päiväkodin viimeinen päivä ja lahja hoitajille.

Tänään on Olivian viimeinen päivä päiväkodissa. En pysty ymmärtämään, miten syyskuun alusta ollaan tultu toukokuun loppuun näin nopeasti? Vastahan minä aloitin työelämässä, vein lapseni ensimmäistä kertaa vieraiden ihmisten käsiin hoidettavaksi. Vastahan minä tuskailin kylminä pakkasaamuina jäässä olevan auton kanssa. 

Päiväkotiura starttasi Olivian osalta erinomaisesti. Jo heti syyskuussa tapahtui paljon muutoksia, osa tulivat itsestään, osaan muutos tehtiin. Opeteltiin nukkumaan päiväunet sisällä, jotta päiväkodissa olisi helpompaa, siirrettiin neiti isojen tyttöjen sänkyyn. Päiväkodin väen kanssa päätettiin jättää päivävaippa pois, kun O oli 1v 6kk. Heidän suhtautuminen siihen oli ihana " laitat vaan housuja mukaan, jos tulee vahingossa pissat, niin me kyllä pyyhitään pois".

Olivia on ollut ihan mielettömän reipas päiväkotilainen ja oppinut leikkimään muiden seurassa ja kanssa. Pukeutumisen ja riisutumisen taito on peräisin juuri päiväkodista. Mielikuvitus ja kotileikit ovat kehittyneet valtavasti. Kaikki on mennyt älyttömän hyvin. 

Kiitokseksi vuodesta, haluan muistaa ihania päiväkodin hoitajia pienellä lahjalla:




Pentikin puiset voiveitset, söpö kortti ja pieni kuoharipullo. Mun mielestä ei liikaa eikä liian vähän :)

Mitäs tykkäätte?

Karina

torstai 21. toukokuuta 2015

Raskausajan businesspukeutuminen: OOTD 21/05/2015

Pitkästä aikaa asukuvia minusta! :) Tänään olikin kiireinen päivä, kävin työpaikalla siistimässä työpöytäni.. jäin eilen sairaslomalle, joka jatkuu äitiyslomaan saakka eli juhannuksen paikkeille..  ja laitoin muutenkin asiat  toimistolla siihen kuntoon, että jään nyt todella pitkäksi aikaa pois. 

Hoidettuani asiat, koetin käydä kaupungilla shoppailemassa, mutta ei siitä oikein tullut mitään, kun supisteli ja sattui. Mahasta sai pitää koko´ajan kiinni, kun se tuntui painavan miljoona kiloa. Sain kuitenkin ostettua päiväkodin hoitajille pienet muistamislahjat sekä siivottua kirppispaikkamme. Ilta onkin mennyt enemmän ja vähemmän levätessä.

Päivän asuksi valitsin hameen, jonka ostin vartavasten businesspukeutumista silmällä pitäen. Taisi jäädä ainoaksi käyttökerraksi.


Jakku H&M / paita Mamalicious / hame Mamalicious / leggingsit Mamalicious /
saappaat Bianco / laukku Michael Kors / kello Guess



rv 30+6

Michael Kors Hamiltonin hankin vähän aikaa sitten ja tänään se pääsi koekäyttöön. Vielä en osaa sanoa tästä mitään, eka kerta meni ihan hyvin, tosin tavaraa oli niin vähän, että pienemmälläkin olisi pärjännyt. 

Töihin kävin Houkutuksesta ostamassa mansikka-kermakakun.


Oli todella hyvää.


Työt on nyt mun osalta siis tehty ja nyt vaan kasvattelen pikkutyyppiä masussa, leväten ja rentoillen. Näihin tunnelmiin palaan myöhemmin.

Karina






perjantai 15. toukokuuta 2015

Carena Gotland sisarusrattaat.

Pohdiskelimme mieheni kanssa meidän vaunujen tilannetta. Meiltä löytyy Emmaljungan Duo Edge yhdistelmävaunut,  Brion Sing rattaat sekä runkoon yhteensopiva Primo turvakaukalo ja pienet sateenvarjorattaat. Vaunuja tuntuu siis olevan joka lähtöön, mutta entäs, kun pieniä lapsia onkin kaksi? 

Olivia jaksaa jo nyt 2 vuoden ikäisenä kävellä noin 800 m - meidän lähin kauppa sijaitsee noin 600m päässä ja ollaan kävelty sinne ja melkein puolet matkasta takaisin. Rattaat kulkivat koko ajan mukana. Kannustan lastani ehdottomasti ennemmin kävelemään kuin istumaan vaan rattaissa ja niin aion tehdä jatkossakin, mutta entäs jos minä haluan mennä lenkille, mies on töissä ja minä kahden pienen lapsen kanssa kotona?

Tähän asti ollaan kaupungille mentäessä otettu sateenvarjorattaat autoon mukaan, mutta ei välttämättä käytetty niitä ollenkaan. Olivia mielellään kävelee ja jos meillä ei ole kiire, niin miksi ei? Entäs jos ollaankin menossa johonkin tapahtumaan, jossa 2,5 vuotias ei varmastikaan jaksa koko päivää kävellä?

Mietittiin kantoliina/kantoreppu + vaunut yhdistelmää, seisomalautaa ja lopulta myös tuplavaunuja. Jokaisen materialistimutsin tavoin aloin haaveilemaan Bugaboon donkey duoista, mutta onneksi järjen ääneni (mieheni) palautti minut pian maanpinnalle. Jos kerran päädymme hankkimaan tuplat, niin meidän täytyy ottaa huomioon niiden käyttöikä. Olivia on kuitenkin jo 2v4kk, kun vauva syntyy, joten ei niitä varmastikaan kauaa tarvita. (Paitsi niillä vaunulenkeillä, ja täällä maalla asuessamme pärjäämme ihan hyvin edullisimmilla vaunuilla).

Netissä surffailun ja keskutelupalstojen tutkimisen jälkeen, löysin meidän tarpeisiin juuri sopivan mallin:




Tilasin myös kuvissa näkyvän makuukopan ja torista löysin vielä edullisesti pehmeän kantokopankin, joten täydellä varustuksella mennään! Enää puuttuu sadesuoja.

Mikä meitä näissä vaunuissa miellytti, on isot ilmarenkaat.


Näillä voisin kuvitella pärjääväni meidän huonoilla teillä paremmin kuin hyvin! 
Tässä päivitetyssä Gotland versioissa on myös säädettävä työntöaisa, vanhoissa Double Swing malleissa sitä ominaisuutta ei ole.

Muita teknisiä ominaisuuksia:

Carena Gotland (aiemmalta nimeltään Double Swing) -rattaat voidaan varustaa yhdellä tai kahdella makuukopalla ja niitä voidaan käyttää aina lapsen syntymästä alkaen. Rattaissa on mukavamman, pehmeämmän kyydin takaavat ilmarenkaat. 

- Voidaan taittaa kokoon makuukoppaa irrottamatta 
- Erikseen säädettävät selkänojat 
- Ilmarenkaat (autonrengasventtiili) 
- Kääntyvät, lukittavat etupyörät, 360°
- Tilavat, vetoketjulliset tavarakorit 
- 5-pistevaljaat 
- Kuljetuslukko 
- Irrotettava työntöaisa 
- Mukana kaksi tuulisuojaa
- Moniosaiset kuomut, jotka tarjoavat lisäsuojaa auringolta ja tuulelta style
- Valinnaisena erikseen ostettava Beemoo Syskon Swing -sadesuoja 

Istuinosan koko: 23 x 30 x 2 cm 
Koko makuuasennossa: 90 x 30 x 2 cm 
Säädettävä työntöaisa, enimmäiskorkeus: 110 cm 
Kokoontaitettuna: 94 x 79 x 43 cm 
Makuukoppa: 81,5 x 33 cm 

Paino: 17 kg 
Enimmäiskuormitus: 15 kg istuinta kohden
Suositusikä: 6 kuukaudesta 3+ vuoteen

Lähde ja kuvat: Lekmer.fi*

Koska Lekmerillä on 365 päivän vapaa kauppa käytössä, ovat meidän vaunut vielä alkuperäisessä pakkauksessaan varastossa odottamassa. Jos tuleekin vastaan vielä parempaa ... toisinsanoen edullisempaa.. ei ole mun idea! 

Toivottavasti ovat juuri sellaiset käytössä, mitä olen kuvitellut, vielä muutama kuukausi täytyy odotella! 

Lekmerillä on muuten jatkuvasti jokin tarjous näistä meneillään, kannattaa nyt käyttää hyväksi, jos et vielä ole hankkinut omiasi! 

Löytyiskö teiltä kokemuksia näistä? Tai vastaavista? 

Karina

ps. *mainoslinkki

torstai 14. toukokuuta 2015

Raskauspahoinvointia, korvatulehdusta, väsymystä ja muita vaivoja.

Blogihiljaisuuden aikana on ehtinyt taas paljon (tai no, paljon ja paljon..) tapahtumaan, onhan nyt jo torstai menossa! 

+

Ollaan ulkoiltu ja käyty moikkaamassa naapurin kissaa Leoa.


Pipo Papu / kaulurin H&M / haalari Ticket to Heaven / kengät Lekmer

..ja valvottu tiistai keskiviikon välinen yö Olivian korvakivun vuoksi. Käyty lääkärissä ja saatu diagnoosiksi (yllätys) korvatulehdus, molemmissa korvissa! Se oli kyllä yllätys, koska Olivia kertoi vain oikean korvan kivusta.

Ollaan nukuttu yhdessä neljän tunnin päikkärit, leikitty legoilla, laitettu ruoaksi makaronilaatikkoa ja tänään vietiin porukalla tavarat kirppikselle (paikallisille vinkiksi, Valinta Kirppis paikka 10 lasten ja naisten vaatteita, paikka 11 miesten vaatteita, 15.-23.5, vien noin joka toinen päivä täydennystä).

Tältä näyttää mun  ja Olivian myyntipaikka :) hinnat alkaen 0,20€! Löytyy Polarn O. Pyretiä, Pomp de Luxia, H&M, Lindexia jne. Koot taitaa olla noin 68-92 cm, muutama 62 on voinut eksyä joukkoon. Naisten vaatteissa koot S ja M. Pidän nyt tarkoituksella nämä ekat myyntipäivät pisteen lastenvaatepainoitteisena, sitä pientä tavaraa on nimittäin niin paljon, että olisi kiva päästä ensin niistä eroon! Launataina täydennän sitten naistenvaatepuolta.

Kiva yllätys odotti mua pari päivää sitten postilaatikossa, kun Reddville oli lähettänyt mulle i 
say: VIP paketin:



Kyseessä on intiimisarja naisille, johon en rehellisesti sanottuna ole kerennyt tutustumaan vielä ollenkaan, kirjoittelen sitten lisää, kun kokemusta on! Pahoinvointiahan mulle on taas ilmaantunut, joten ainakin ranneketta voisin testata ihan tosissani. 

Voinnit on ollut mitä on, välillä on ihan kamalan huono olo, oksettaa ja etoo. 
Sit on hetken normaali olo, sitten taas koskee jonnekin. Paineen tunne kerääntyy joka ilta alavatsalle, on viiltäviä kipuja, on suonenvetoja (toissayönä oli niin paha, etten vieläkään pysty kävelemään kunnolla), on närästystä, on väsymystä. Kaikkea kivaa. Ja sit on pieni lapsi, jolla on korvatulehdus. 
Ei ihme, että blogille ei ole ollut nyt virtaa.

Karina



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Runo tyttärelleni.


Karina.

Myimenso äiti-lapsikoru voitettu vuosi sitten Kultajousen mietelausekilpailusta. Lauseeni oli "Äitejä on monia, mutta minä olen Sinulle juuri se oikea".

perjantai 8. toukokuuta 2015

Rv 29+0

Tänään tuli täyteen 29 viikkoa raskaana olemista. Enää 11 viikkoa laskettuun. Kun takana on jo 29 viikkoa, 11 tuntuu todella vähäiseltä, eihän se ole enää paljon mitään! 


Masu alkaa olemaan kookas, tiedän. Beibi on jo raivotarjonnassa ja loppua kohtihan se mahakin vielä valahtaa polviin. Kuten tiedätte, mulla ei ole ollut viime aikoina mitkään parhaimmat olot ja lääkärissäkin olen saanut käydä. Saikkua saikun perään. Tälläiselle koko ajan mielellään liikenteessä olevalle ihmiselle, tämä ei ole kauhean helppoa. 

Oliviaa en vienyt tänään hoitoon, vietettiin äiti-tytär päivä eli siivotiin, laitettiin ruokaa ja ulkoiltiin. Ollaan myös leikitty paljon sisällä. Ihana nähdä, miten reipas ja omatoiminen tytär minulla on <3 Ja kannustava! Kun sain imuroitua yläkerran ja sammutin imurin, sohvalta kuului reipas "HYVÄ ÄITI!" Ihana lapsi <3

Huomenna on juhlapäivä. Ystäväni pyysi minua ja miestäni poikansa kummeiksi ja huomenna onkin nimiäiset. Sunnuntaina taas on äitienpäivä, eli herkuilta ei voida tänä viikonloppuna välttyä. Paljoa en herkutellu tässä ole, sen huomaa, että kun ei ole töissä, ei tule naposteltua niitä suklaakarkkeja, joita siellä on koko ajan tarjolla. Painoakin on nyt vähemmän kertynyt, mitä Olivian aikaan näillä viikoilla. Tosin se aloituspainokin on tällä kertaa 5 kiloa enemmän. 

Hirveesti ois juttuja, mistä haluaisin kirjoittaa, esim tuplavaunupostaus on tekemättä, samoin ajattelin pohdiskella, milloin on hyvä ikä tulla äidiksi, millainen äiti olen, sekä kirjoittaa omasta suhteestani omaan äitiini. (Miten niin äitienpäiväpainoitteista?). Ideoita on siis monia, mutta katostaan, milloin saan teksit aikaiseksi, haluan tehdä nuo ajan kanssa, en tällä tavalla vaan ajatuksen virtauksena, kuten tämä postaus on tehty.

Mutta, me aletaan kohta iltahommiin, mies on vieläkin ylitöissä, toivottavasti tulee pian kotiin. On ikävä.



keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Raskaus ei ole sairaus...

..mutta, kummallisesti olen taas sairaslomalla. Miksi ne väittää ettei raskaus ole sairaus?

"Liiku raskaana kahden edestä" - helpommin sanottu kuin tehty! Mitä, jos se normaali kävelykin aiheuttaa supistuksia, kipuja ja paineen tunnetta alavatsalla? Pitäisikö vielä mennä vaikka zumbaan tästä niin saisi varmasti vielä isommat kivut kaverikseen?

"Syö terveellisesti, laadullisesti kahdelle, mutta määrällisesti ei" - Eli aina kun on nälkä, heivaan puolet ruoasta lautaseltani pois? Mitä, jos mulla vaan on KOKO ajan nälkä?

"Nuku paljon" -  hahaha. Pitäisi varmastikin ottaa joka ilta särkylääke, jotta voisin nukkua ilman, että herään öisin mahan kovettumiseen, supistuksiin tai muuten vaan.

"Harrasta normaalisti seksiä, se ei vahingoita sikiötä" - ensinnäkin, vaikeaa harrastaa, kun ei tee yhtään mieli ja toisekseen, se supistusen määrä ja mahan kovettuminen ovat niin hurjia session jälkeen, että mieluummin jätän välistä.

"Älä stressaa" - no kyllä se nyt vähän pistää stressaamaan, kun työkykyni on mitä on. Ensin olin 1,5 viikkoa saikulla, kerkesin tehdä kaksi päivää töitä  kun pitikin mennä illalla kahdeksan aikaan synnärillä käymään. Viiltäviä alavatsakipuja, pahoivointia, paineen tunnetta, päänsärkyä oli ollut jo kello kolmesta lähtien ja mikään ei tuntunut helpottavan.

Eilinen iltapäivä oli yhtä helvettiä. Ärsytti, kiukutti, vitutti ja koski. Ja vielä närästi! Ajattelin, että työpäivänjälkeinen mansikkajäätelöpirtelö mäkistä piristäisi ja saisin närästykseen helpotusta, mutta jouduinkin istumaan puoli tuntia parkkipaikalla ennen kuin uskalsin lähteä ajamaan kotiin. Kipu alavatsalla oli viiltävää ja silmissäkin näkyi ihmeellistä tähtisumua. Kilometri ennen kotia purskahdin hysteeriseen itkuun ja kun tulin kotiin, menin suoraan yläkertaan itkemään. En saanut rauhoitettua itseäni, vaikka yritin, Olivian vuoksi edes. Sattui niin kovasti. Ja itketti.

Lepäilin tunnin asentoa vaihtaen, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Niinpä päätin soittaa synnärille ja kysyä neuvoa. Sieltä pyydettiin näytille, joten perhe pakettiin ja 30 km päähän sairaalaan. Olivia söi iltapalan autossa ja nukahti hetkellisesti. Perillä oli kyllä reipas tyttö ja jaksoi odottaa 1,5 h kun minua tutkittiin.

Vauvan sydänkäyrä oli hyvä, sisätutkimus osoitti, että kaikki on oikein loistavasti, ei auenneita paikkoja tai lyhentyneitä kohdunkauloja. Verenpaine ok, pissa puhdas. Vauvalla kaikki hyvin. Eilinen rv 28+4 mukainen painoarvio oli 1250g eli alkaa olla jo poitsulla painoakin! Kaikki siis näennällisesti hyvin, paitsi että minä en voi hyvin. Särkylääkettä ja lepoa. 11.5 asti tällä kertaa. 

Kukaan ei ole töissä korvaamaton, mutta nyt kyllä jäi pahasti asioita kesken, kun kerkesin olla vain kaksi päivää töissä. Lisäksi stressaa palkka. Saan toki sairasloman ajalta korvausta, mutta kuten olen kertonut, suurin osa palkastani koostuu provisiosta ja sairaslomanaikainen palkka lasketaan 3kk ajalta keskimääräisenä päiväpalkkana. Kun saikkua kertyy koko ajan, esim viime kuussa 8 päivää niin se alentaa sitä keskipalkkaa ja tulot sen kun tippuu ja tippuu. Mahtaakohan minusta edes olla työntekijäksi enää ennen äitiyslomaa?

Onneks on pesä, mihin käpertyä.








maanantai 4. toukokuuta 2015

Project: Leikkimökki.

Pikkuhiljaa hyvä tulee! Nyt se on ainakin aloitettu - nimittäin leikkimökin sisustaminen! Tästä lähdettiin (kuva huhtikuulta):

Mökissä oli todella epäkäytännöllinen  sänky sekä leikkimökkiin kyllä sopivat kalusteet - mutta ei mun makuun.. Mökin on rakentanut mieheni veli ja yhdessä vaimonsa kanssa he ovat tämän myös sisustaneet. Verhoista ja pöytäliinasta tykkään, mutta mikään muu ei sitten kolahdakaan.
Nyt, kun talo on kokonaan meidän, on myös päätösvalta kaikessa meillä. Niinpä leikkimökkikin on nyt mun vallan alla. Ensimmäisenä sieltä sai lähteä sänky ja puutarhapöytä sekä tuolit. Ne siirtyivät meidän terassille, sopivat mun mielestä sinne huomattavasti paremmin!


Koska leikkimökissä leikitään eikä nukuta, niin sänkyä sinne ei tule ollankaan. Hankin Ikeasta tavaransäilytyssengin, josta puuttuu vielä laatikot.
Myös pöytä ja tuolit on hankittu Ikeasta. Olivia sai 2 -vuotis synttärilahjaksi mummilta ja ukilta uudet kalusteet mökkiin, mulle jää ostettavaksi sitten loput kalusteet ja välineet.



Tässä vielä näkymä ovelta:



Mökki on todella keskeneräinen eikä tavarat tai kalusteet ole vielä löytäneet paikkaansa. Sinne on tulossa vielä jonkilainen keittiö tai ainakin hella, lipasto, pyöreä matto ja uusi valaisin. Yritän nyt katsella käytettyjä kalusteita, ihan kamalan paljon rahaa en kehtaisi tuohon kuitenkaan laittaa. Tuoli, pöytä ja "lipasto" maksoivat ýhteensä 100 euroa, kaikkeen ylimääräiseen sälään sain tuhlattua vielä 50 euroa, eli jos alle satasella saisi loput hankinnat niin olisin tyytyväinen! :)

Miltä alkaa näyttämään? Onko teidän lapsillanne leikkimökkiä, mitkä ovat lempileikit siellä?

Karina