Carena Gotland sisarusrattaat.

Pohdiskelimme mieheni kanssa meidän vaunujen tilannetta. Meiltä löytyy Emmaljungan Duo Edge yhdistelmävaunut,  Brion Sing rattaat sekä runkoon yhteensopiva Primo turvakaukalo ja pienet sateenvarjorattaat. Vaunuja tuntuu siis olevan joka lähtöön, mutta entäs, kun pieniä lapsia onkin kaksi? 

Olivia jaksaa jo nyt 2 vuoden ikäisenä kävellä noin 800 m - meidän lähin kauppa sijaitsee noin 600m päässä ja ollaan kävelty sinne ja melkein puolet matkasta takaisin. Rattaat kulkivat koko ajan mukana. Kannustan lastani ehdottomasti ennemmin kävelemään kuin istumaan vaan rattaissa ja niin aion tehdä jatkossakin, mutta entäs jos minä haluan mennä lenkille, mies on töissä ja minä kahden pienen lapsen kanssa kotona?

Tähän asti ollaan kaupungille mentäessä otettu sateenvarjorattaat autoon mukaan, mutta ei välttämättä käytetty niitä ollenkaan. Olivia mielellään kävelee ja jos meillä ei ole kiire, niin miksi ei? Entäs jos ollaankin menossa johonkin tapahtumaan, jossa 2,5 vuotias ei varmastikaan jaksa koko päivää kävellä?

Mietittiin kantoliina/kantoreppu + vaunut yhdistelmää, seisomalautaa ja lopulta myös tuplavaunuja. Jokaisen materialistimutsin tavoin aloin haaveilemaan Bugaboon donkey duoista, mutta onneksi järjen ääneni (mieheni) palautti minut pian maanpinnalle. Jos kerran päädymme hankkimaan tuplat, niin meidän täytyy ottaa huomioon niiden käyttöikä. Olivia on kuitenkin jo 2v4kk, kun vauva syntyy, joten ei niitä varmastikaan kauaa tarvita. (Paitsi niillä vaunulenkeillä, ja täällä maalla asuessamme pärjäämme ihan hyvin edullisimmilla vaunuilla).

Netissä surffailun ja keskutelupalstojen tutkimisen jälkeen, löysin meidän tarpeisiin juuri sopivan mallin:

Carenan Gotland sisarusrattaat (entiset Double Swingit)*

Tilasin myös kuvissa näkyvän makuukopan ja torista löysin vielä edullisesti pehmeän kantokopankin, joten täydellä varustuksella mennään! Enää puuttuu sadesuoja.

Mikä meitä näissä vaunuissa miellytti, on isot ilmarenkaat.

Näillä voisin kuvitella pärjääväni meidän huonoilla teillä paremmin kuin hyvin! 

Tässä päivitetyssä Gotland versioissa on myös säädettävä työntöaisa, vanhoissa Double Swing malleissa sitä ominaisuutta ei ole.

Muita teknisiä ominaisuuksia:

Carena Gotland (aiemmalta nimeltään Double Swing) -rattaat voidaan varustaa yhdellä tai kahdella makuukopalla ja niitä voidaan käyttää aina lapsen syntymästä alkaen. Rattaissa on mukavamman, pehmeämmän kyydin takaavat ilmarenkaat. 

- Voidaan taittaa kokoon makuukoppaa irrottamatta 
- Erikseen säädettävät selkänojat 
- Ilmarenkaat (autonrengasventtiili) 
- Kääntyvät, lukittavat etupyörät, 360°
- Tilavat, vetoketjulliset tavarakorit 
- 5-pistevaljaat 
- Kuljetuslukko 
- Irrotettava työntöaisa 
- Mukana kaksi tuulisuojaa
- Moniosaiset kuomut, jotka tarjoavat lisäsuojaa auringolta ja tuulelta style
- Valinnaisena erikseen ostettava Beemoo Syskon Swing -sadesuoja 

Istuinosan koko: 23 x 30 x 2 cm 
Koko makuuasennossa: 90 x 30 x 2 cm 
Säädettävä työntöaisa, enimmäiskorkeus: 110 cm 
Kokoontaitettuna: 94 x 79 x 43 cm 
Makuukoppa: 81,5 x 33 cm 

Paino: 17 kg 
Enimmäiskuormitus: 15 kg istuinta kohden
Suositusikä: 6 kuukaudesta 3+ vuoteen

Lähde ja kuvat: Lekmer.fi*

Koska Lekmerillä on 365 päivän vapaa kauppa käytössä, ovat meidän vaunut vielä alkuperäisessä pakkauksessaan varastossa odottamassa. Jos tuleekin vastaan vielä parempaa ... toisinsanoen edullisempaa.. ei ole mun idea! 

Toivottavasti ovat juuri sellaiset käytössä, mitä olen kuvitellut, vielä muutama kuukausi täytyy odotella! 

Lekmerillä on muuten jatkuvasti jokin tarjous näistä meneillään, kannattaa nyt käyttää hyväksi, jos et vielä ole hankkinut omiasi! 

Löytyiskö teiltä kokemuksia näistä? Tai vastaavista? 

Karina

ps. *mainoslinkki

Rv 29+0

Tänään tuli täyteen 29 viikkoa raskaana olemista. Enää 11 viikkoa laskettuun. Kun takana on jo 29 viikkoa, 11 tuntuu todella vähäiseltä, eihän se ole enää paljon mitään! 

Masu alkaa olemaan kookas, tiedän. Beibi on jo raivotarjonnassa ja loppua kohtihan se mahakin vielä valahtaa polviin. Kuten tiedätte, mulla ei ole ollut viime aikoina mitkään parhaimmat olot ja lääkärissäkin olen saanut käydä. Saikkua saikun perään. Tälläiselle koko ajan mielellään liikenteessä olevalle ihmiselle, tämä ei ole kauhean helppoa. 

Oliviaa en vienyt tänään hoitoon, vietettiin äiti-tytär päivä eli siivotiin, laitettiin ruokaa ja ulkoiltiin. Ollaan myös leikitty paljon sisällä. Ihana nähdä, miten reipas ja omatoiminen tytär minulla on <3 Ja kannustava! Kun sain imuroitua yläkerran ja sammutin imurin, sohvalta kuului reipas "HYVÄ ÄITI!" Ihana lapsi <3

Huomenna on juhlapäivä. Ystäväni pyysi minua ja miestäni poikansa kummeiksi ja huomenna onkin nimiäiset. Sunnuntaina taas on äitienpäivä, eli herkuilta ei voida tänä viikonloppuna välttyä. Paljoa en herkutellu tässä ole, sen huomaa, että kun ei ole töissä, ei tule naposteltua niitä suklaakarkkeja, joita siellä on koko ajan tarjolla. Painoakin on nyt vähemmän kertynyt, mitä Olivian aikaan näillä viikoilla. Tosin se aloituspainokin on tällä kertaa 5 kiloa enemmän. 

Hirveesti ois juttuja, mistä haluaisin kirjoittaa, esim tuplavaunupostaus on tekemättä, samoin ajattelin pohdiskella, milloin on hyvä ikä tulla äidiksi, millainen äiti olen, sekä kirjoittaa omasta suhteestani omaan äitiini. (Miten niin äitienpäiväpainoitteista?). Ideoita on siis monia, mutta katostaan, milloin saan teksit aikaiseksi, haluan tehdä nuo ajan kanssa, en tällä tavalla vaan ajatuksen virtauksena, kuten tämä postaus on tehty.

Mutta, me aletaan kohta iltahommiin, mies on vieläkin ylitöissä, toivottavasti tulee pian kotiin. On ikävä.

UnbornHeart kotidoppler.

Raskaus on ihmeellinen asia. Sisälläsi kasvaa pieni ihminen, joka kuulee sinun äänesi, tuntee, kun aivastat, liikut tai olet paikallasi. Kuulee sinun sydämenlyöntisi. Mutta mitä sinä kuulet tai tunnet ennen kuin hän alkaa liikkumaan niin, että potkut tuntuvat? 

Muistatko ne kyyneleet, jotka tulivat silmistäsi, kun kuulit pienen sydämenäänet ensimmäisen kerran? Todennäköisesti se tapahtui varhaisultrassa, neuvolakäynnillä tai jopa vasta np-ultrassa. Minä kuulin tämän raskauden aikana ensimmäiset äänet juuri siellä 12. viikon ultrassa ja voin myöntää, että kyyneleet valuivat ja sydämeltäni putosi iso kivi, kun tajusin, että siellä on ihan oikeasti pikkuinen kasvamassa. Kotidoppleri olisi tässä ollut varmuuden tuoja jo ennen tätä rakenneultraa, mutta siinä vaiheessa minulla ei vielä ollut sellaista.

Markkinnoilla on lukusia määriä erilaisia kotidopplereita, Olivian aikaan minulla oli AngelSounds doppleri, jota käytin aina kun en ollut tuntenut vauvan liikkeitä pitkään aikaan tai kun halusin nukkumaan mennessä rauhoittua kuuntelemaan ihanaa jumputusta. Myin dopplerin kuitenkin eteenpäin ja tarvitsin nyt uuden. Raskauden virallinen yhteystyökumppanini Raskauskeiju lupasikin lähettää minulle mieluisan dopplerin ja heidän laajasta valikoimasta (yli 10 erilaista) valitsin tälläisen modernimman version - älypuhelimeen tai tablettiin kytkettävän UnbornHeart kotidopplerin. Dopplerin kytkeminen vaatii UnbornHeart appsin lataamisen älylaitteeseen, mutta se on ilmainen! 

Ainutlaatuinen Unbornheart kotidoppler on käyttöperiaatteeltaan täysin samanlainen kuin äitiysneuvoloiden vastaavat laitteet. Sen avulla voit kuulla vatsanpeitteiden läpi vauvan sydänäänet, liikkeet, potkut ja jopa hikan keskimäärin raskausviikolta 12 lähtien. Laite on täysin turvallinen; CE-merkitty ja ISO-hyväksytty.

Unbornheart kotidoppler on kehitelty älypuhelimen mahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Laite toimii normaaliin tapaan pelkistettynä kotidoppler laitteena, halutessasi saat puhelimeen tilattua ilmaisen softan jolloin kun liität kotidopplerin älypuhelimeesi tai tablettiisi (iPhone, iPad, Android älypuhelimet ja tabletit) saat sikiön sydämensykkeet näytölle. Voit nauhoittaa sykkeet ja lähettää vaikka eteenpäin.

Laite tarvitsee toimiakseen ultraäänigeeliä. 

(Lähde: http://www.raskauskeiju.fi/unbornheart_kotidoppler_iphone_ipad)

Kyseinen doppler toimii siis myös ilman älylaitetta ja sitä ollaankin käytetty usein ilman puhelintakin. Oliviasta on kiva kuunnella pikkuveljen jumputusta, kun doppleriin kytkee pienen kaiuttimen. Ei tarvitse korvakuullokeiden kanssa säätää ja samalla koko perhe voi kuunnella vauvan sydänääniä samaan aikaan.

Älypuhelimeen kytkettynä ruudulta näkee sydämensykkeen numeroina, äänen voi nauhoittaa älylaitteeseen ja on siellä myös potkulaskurikin. Eli aina kun vauva potkaisee kuuntelun aikana, painetaan pienen jalan kuvaa :) Tallennuksen jälkeen ruudulle piirtyy kaavio sydämenlyönneistä/potkujen tiheydestä.

Normaali hinta dopplerilla on 59,90€ mutta juuri nyt sen saa Raskauskeijusta hintaan 55,80€ ja siihen saa vielä 250ml ultraäänigeelin mukaan. Valikoimasta löytyy tosin myös kolmenkympin ja satasenkin dopplereita, joten jokainen odottava nainen varmasti löytää itselleen mieluisan.

Jos itse vertaan AngelSoundsia ja UnbornHeartia, niin sanoisin, että Unbornheart on huomattavasti simppelimpi ja pienempi kooltaan. Sitä on huomattavasti kätevämpää käyttää, kun se on niin pieni! Molemmat toki tuottaa saman lopputuloksen, jos ei halua tietää tarkkaa sydänlyöntimäärää tai tarvitse tallennusmahdollisuutta suoraan puhelimeen. AngelSoundsin dopplerinkin voi tosin liittää tietokoneeseen, jota kautta pystyy myöskin nauhoittamaan.

Oli doppleri mikä tahansa, on sellainen hyvä olla perheessä, jossa halutaan asioihin konkreettista varmistusta. Kuten jo edellä kirjoitin, itse käytin Olivian aikaan doppleria eniten juuri silloin, kun mahassa tuntui olevan normaalia hiljaisempaa. Tässä raskaudesssa taas dopplerista on ollut enemmänkin hyötyä, sillä mies ei ole ollut neuvoloissa mukana (Olivian aikaan  kävi joka ikisessä) ja hänestäkin on ollut kivaa kuunnella pikkupoitsun ääniä. Myös Olivia on sitä kautta saanut enemmän "tutustua" tulevaan pikkuveljeensä. Eka kerta oli Olivian mielestä pelottava ja pieni itkutkin tuli, mutta seuraavilla kerroilla neiti oli jo itse etsimässä dopplerilla pikkuveljen sydänääniä <3

Oletko sinä hankkinut raskauden aikana dopplerin?

UnbornHeart kotidoppler saatu blogin kautta.

Mitä toinen vauva tarvitsee?

Perheeseemme on syntymässä toinen lapsi suht pienellä ikäerolla ensimmäiseen - 2 vuotta ja 4 kk. Tavaroiden suhteen ikäero taitaa olla aika idealistinen, sillä kaikki on tallessa. On äitiysvaatteita, imetyspaitoja sekä kaikki vauvan hoitoon liittyvät tavarat.

Vai onko? Mitä toinen vauva tarvitsee?

• vaatteita - pikkuruisia unisex vaatteita on Olivialta jäänyt muutama.. mutta olen myös hankkinut paljon lisää. Yllättäen Polarn O. Pyretia suurimmaksi osaksi.
• harsoja    - niitä kyllä on noin 20 kpl ja se on hyvä määrä!
• turvakaukalo - löytyy
• lelumattokaari - löytyy
• sitteri - pitää hankkia, Olivialla oli kaverin sitteri lainassa
• kantoliina - löytyy 2 hug a bubia ja 1 kudottu Tricot Slen
• vaipparoskis - löytyy
• amme - löytyy kaksin kappalein
• rintakumi - löytyy
• kynsisakset - löytyy, mutta tosi tylsät, pitää hankkia uudet!
• pehmeä hiusharja -löytyy
• hoitopöytä - löytyy
• pinnasänky - löytyy
• hoitoalustat - löytyy, niin ala - kuin yläkertaan sekä matkaversio
• hoitolaukku - löytyy
• itkuhälytin - löytyy, mutta haluaisin Nabbyn
• vaunut - on Emmaljungan yhdistelmävaunut, Brion Sing rattaat (Brion Primo kaukalo sopii yhteen), matkarattaatkin löytyy... ja me tilattiin Lekmeriltä* tuplavaunut, niistä sitten myöhemmin lisää
• lämpöpussi - löytyy
• rintapumppu - löytyy niin käsi -kuin sähkökäyttöinen. Avent ja Spectra3
• tuttipullo - muutama löytyy
• tutteja - taitaa olla jossain kaks kappaletta, Oliviahan ei syönyt tuttia ollenkaan, koskaan.

Näyttää siis hieman siltä, että suurin ostos ennen vauvan syntymää on tuplavaunut, jotta pääsen vaunulenkeille. Nekin on tosiaan jo tilattu. Sitteri ei paljon maksa, itkuhälytin ei ole välttämätön, koska yksi löytyy jo ja kynsisakset ei todellakaan paljoa maksa. Avaamattomia rasva ja talkkipurkkejakin löytyy. Lansinohia on, bepanthenia on, jopa yksi pakkaus Liberon vaippoja koossa 1 on jemmassa Olivian ajoilta. Ihan heti nyt ei tulekaan muuta mieleen, mitä voisin vielä haluta tai tarvita.

Tuleeko teille? 

*mainoslinkki

Ai miten niin popahtanut?

Karina

Päivän asu ja 2. neuvolakäynti.

Mulla oli eilen tämän raskauden toinen neuvola. Edellisestä oli jo 8 viikkoa enkä vieläkään oikein käsitä, että olen ensinnäkin raskaana ja toisekseen aika menee niin nopeasti, että olen jo viikolla 15+5! Missähän vaiheessa tajuan kunnolla, että meille syntyy kesällä toinen lapsi?

Neuvolassahan ei mitään erikoista ollut, paino, paineet, sydänäänet jne. Selvisin puolessa tunnissa ja hyvä niin, koska töihin oli kiire. Ihana neuvolatätimme ottaa mut aina poikkeuksellisesti klo 7.30 vastaan, jotta ehdin suht ajoissa töihin.

Käynnin tulokset:

                   Rv 15+4                                               Rv 7+5

Paino             73,2 kg                                              72,8kg                Muutos: +50g/viikko

  

Verenpaine   108/72                                               127/64

Hemogl.             136                                                  138

Väsymys painaa edelleen, muuten olo on hyvä. Ja mikä mahtavinta, tunsin viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa liikkeet! Siis jo viikolla 15+2!? Siitä lähtien olenkin päivittäin tuntenut samoja tuntemuksia, iltaisin ja aamuyöstä:) Voi että odotan, että potkut vahvistuu ja alkaa tuntumaan myös mahan päältä, voin vain kuvitella, miten ihmeissään Olivia tulee olemaan! Tällä hetkellä Olivia suhtautuu tulevaan vauvaan tosi hyvin, pussailee mahaa ja juttelee vauvalle. Kun kysyn, onko siellä tyttö vai poika, vastaus on aina joko tyttö tai tyttöpoika :D

Rakenneultra meillä on 13.3 klo 13.30, paljon kolmosia ja samalla, hassu yhteensattuma, koska Olivian laskettu päivähän oli 13.3.13 :) Aiotaan kysyä sukupuoli, jos se näkyy, koska vierashuoneen kaapit pullottaa Olivian vauvavaatteita ja jos tulokas on poika (miltä minusta kovasti tuntuu) niin vaatteita on karsittava kovalla kädellä. Jännä kun koon 68 jälkeiset vaatteet alkoi muuttumaan hyvin pinkeiksi ja tyttömäisiksi... Raivaus on kyllä tehtävä joka tapauksessa, oli tulokas tyttö tai poika - niin paljon on kaikkea turhaa siellä. Liian monta bodya, jotka jäivät syystä tai toisesta käyttämättä, liian monet potkuhousut pienessä koossa. Ja tämähän vauva syntyy ihan eri vuodenaikaan kuin Olivia. Heinäkuun lopussa ei toppapukua tarvita! :D

Lounastaukoni alkaa olla paketissa, lupasin laittaa masukuviakin.. tän parempia minulla ei nyt ole, nämä on äsken otettuja työpaikkakuvia. Varsinaista mahakuvaa yritän muistaa ottaa pian, ihan itsenkin kannalta, harmi kun tämä raskaus vaan viuhahtaa silmissä eikä kunnon muistoja jää käteen - ellei ota itseään niskasta kiinni! Mutta tässä tämän päivän lookki:

Karina

Ensimmäinen neuvola ja raskauksien vertailua.

On ihanaa kokea raskausaika toistamiseen. Tavallaan sitä tietää, mitä odottaa ja tavallaan kaikki on ihan uutta. Eihän raskaudet ole samanlaisia ja sen olen huomannut jo nyt. Sitä helposti kuulee itsensä sanovan "silloin Olivian aikaan" - eli vertailen ihan kaikkea mahdollista!

Olivian aikaan alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys oli aivan kamala ja kesti muistaakseni ainakin viikolle 16. Tässä raskaudessa pahoivointia oli viikoilla 6-12 ja sit se vaan loppui. En ole joutunut oksentamaan kertaakaan, kuten en Oliviankaan aikaan. Mutta väsymys! Sitä on nyt liikkeellä ja pahasti. Tämä johtuu varmasti monesta asiasta, työt, koti vie energiaa, mutta kyllä varmasti raskaudellakin on osuutensa. Odotan vaan sitä päivää, etten ole näin kamalan väsynyt.

Voisin nyt ekassa neuvolapostauksessa vertailla vähän lähtökohtia raskauksissa:

Paino:  nyt       72,8kg  - vs  ekassa raskaudessa 68,0kg

Verenpaine      127/64    vs 110/59

Hemoglobiini       138    vs 135

Olivian pää-perämitta oli viikolla 12+0: 58mm ja

uuden vauvelin pää-perämitta on viikoilla 12+6: 62,5mm

Tälläistähän se on, kun jotain on kokenut aikaisemmin, sitä vertailee edelliseen kertaan.

Olivian aikaan minulle kertyi painoa koko raskauden aikana lähes 20 kiloa. Se on ihan hirvittävän iso määrä, varsinkin, kun viimeiset 15-17 kiloa tulivat viikon 20 jälkeen eli 21 viikossa. On ihme, etten saanut ainuttakaan raskausarpea! Silloin aloitin Shea butterilla rasvauksen jo todella hyvissä ajoin.. jo ennen viikoa 10, nyt en ole edes ajatellut koko asiaa. Mies kyllä otti rasvapurkin mulle yöpöydälle esiin, mutta siinä se vaan nököttää. Kyl mä alan rasvaamaan pian! Onhan mulla jo pieni vauvamasukin, jota ei ekassa raskaudessa näihin aikoihin todellakaan ollut!

Viime päivinä olen tuntenut supistusmaisia inhottavia (kivistysmaisia) tuntemuksia. Selasin blogiani ja olen kirjoittanut samoista tuntemuksista myös Oliviaa odotellessani, viikoilla 15+ jotakin. Onneks olen laittanut näitä asioita ylös,  ei tälläistä voi muuten mitenkään muistaa!

Ekassa raskaudessa en urheillut juuri ollenkaan. Tähän asti en ole tässäkään raskaudessa tehnyt varsinaisesti ainuttakaan urheilusuoritusta, mutta edistystä on kuitenkin sen verran, että latasin Vilperin salille 10 käyntikertaa. Tänään tai huomenna olisi tarkoitus käydä ensimmäistä kertaa ylipitkästä aikaa! Huomenna ollaan menossa koko porukka uimaan, onhan sekin pientä liikuntaa. Ja kannanhan minä päivittäin sellaista 13 kiloista elävää kahvakuulaa milloin minnekin! :D Se vasta on liikuntaa!

Tähän loppuun haluan näyttää teille ehkä siisteimmän ultrakuvan, mitä olen koskaan nähnyt:

Jeps, that´s our baby ;) Melkoinen linssilude, kun tujoittaa suoraan "kameraan"jo ekassa ultrassa ;) Ainakin näyttäsi siltä, että kaikki on kunnossa, onhan hänellä peukku pystyssä <3 Meidän oma ufovauva <3

Mitään työnimeä ei olla vieläkään tälle keksitty, Olivia oli pikkuorava, oravanpoikanen. Ideoita otetaan siis vastaan :)

ps. rekisteröityneille lukijoille on pian tulossa ystävänpäivänarvonta, jonka sponsoroi Raskauskeiju. Jos et siis vielä ole klikannut itsesi lukijaksi, kannattaa se tehdä nyt! :) On muuten ihanat palkintovaihtoehdot tiedossa!

Karina