lauantai 30. toukokuuta 2015

28-vuotias minä.

Mulla oli maanantaina synttärit. Täytin 28. Ajatella, olen kohta kolmekymppinen kahden lapsen äiti ja siltikään en tunne itseäni aikuiseksi. Ulkoisesti voin käyttäytyä (tarvittaessa) kuin aikuinen - huolehdin perheestäni, kodistani, käyn töissä, teen fiksuja päätöksiä jne. Mutta sisäisesti minussa asuu edelleen kakara, joka haluaisi vaan nukkua päivät pitkät, herkutella joka päivä, nähdä ystäviä useammin, "olla vaan", ilman taloudellista stressiä ja aikuisten velvoitteita. Miten helppo se elämä olisikaan!  Ja tylsää.

18-vuotiaana.

Ilman työpaikkaa olisin aina peeaa, ilman kotia pyörisin toisten nurkissa, ystävien kainalo ei öisin lämmitä ja ilman perhettäni olisin kuin tyhjä konvehtirasia. Perhe on kuitenkin se, joka elämään tuo niin valtavan kirjavan ja ihanan sisällön, että sitä en kyllä ihan helpolla lähtisi vaihtamaan.

Olen ollut nyt 10 vuotta täysi-ikäinen. Olen ajanut autoa 10 vuotta. Olen voinut ostaa kaupasta alkoholi- ja tupakkatuotteita niin halutessani. Ja olen muuten ostanutkin, tiesittekö, että poltin tupakkaa melkein 5 vuotta ennen kuin "asetuin aloilleni" ? Mulla oli myös 4 vuoden ajan kielikoru, heh. Olen voinut tehdä viimeisen 10 vuoden aikana periaatteesa ihan mitä olen halunut. Ensimmäiset 4-5 vuotta siitä menivät täysin itseäni etsiessä, kumppania etsiessä. Viimeiset 5 vuotta ovat taas menneet rakentaessa perhettä, hyvää parisuhdetta, opiskellessa ja töissä. Nyt 28 vuotiaana koen olevani jollakin tapaa valmis. 

28-vuotiaana.


Valmis ottamaan vastaan ensimmäiset rypyt, valmis ottamaan vastuuta kaikesta mitä teen, valmis suunnittelemaan tulevaisuutta, valmis tekemään isompiakin valintoja. Valmis.


Maanantaina vietin yhden parhaimmista päivistäni. En sen vuoksi, että oli syntymäpäiväni, vain siksi, että sain olla ihanan tyttäreni kanssa koko päivän. En yritä kasvattaa hänestä isoa tyttöä liian nopeasti, mutta maanantaina me tehtiin isojen tyttöjen juttuja: käytiin kaupungilla shoppailemassa isyyspakkaukseen tarvikkeita, Houkutuksessa synttäriteellä ja mehulla. Nukuimme yhdessä neljän tunnin päikkärit, ulkoilimme pihallamme ja askartelimme illalla erilaisia kortteja. Olimme yhdessä <3

Rakkauspakkaus.

Kiitos elämä viimeisestä 28 vuodesta. Toivottavasti tulen näkemään vielä ainakin 50 vuotta lisää :)


Karina.
                                



18 kommenttia:

  1. Paljon onnea <3 Mulle tuli tästä postauksesta jotenkin tosi hyvä mieli :)

    VastaaPoista
  2. Onnea! Mun piti ihan jo alkaa miettiä paljonko mulla tulee mittariin torstaina ja se on 34! Lasten synnyttyä mä oon kadottanut jonnekin vuoden, kun viime vuonna olin ihan varma että täytän 32 ja nyt heti eka ajatus oli 33 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piia! Niinhän ne vuodet vierii, ei omia synttäreitäkään meinaa enää muistaa!

      Poista
  3. Onnittelut täysi-ikäiselle+10! ;)
    Kiva postaus!

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus! :) Niin sitä vuodet vaan menee. Tuollainen päivä on varmasti ollut ihana, että olet ollut tyttösi kanssa koko päivän ja olette saaneet viettää kunnolla yhteistä aikaa. Sellaisista päivistä nauttii lapsien kanssa ! :) Ja oikein paljon onnea !

    VastaaPoista
  5. Paljon onnea!

    Mitenhän mulla on mennyt aivan ohi sun ikäsi, mä siis olen kuvitellut sut kokoaika 24-vuotiaaksi, hupsista! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, kiitos Petra <3
      En itsekään meinaa uskoa, että tuli jo 28 täyteen, mutta enpä 4 vuotta sitten olisikaan ollut vielä valmis tähän elämään, mitä elän nyt :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Vastaan pian :)