Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkiyh. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkiyh. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Tästä tulee hyvä viikko!

Pitkästä aikaa täällä on nyt sellainen tilanne, että mies lähti toiselle paikkakunnalle viikoksi kouluun. Viimeistä kertaa, sillä valmistuminen on jo ovella. Mutta yksi viikko, yksi arkiyh viikko. Sunnuntaista sunnuntaiaamuun - 7 päivää. Eihän se ole edes paha nakki, mutta silti edessä oleva viikko mietiyttää. Lasten kanssa 24/7 täysin yksin. Täytyy vain toivoa, että pysymme kaikki terveinä!
 
Sinänsä arjen pyöritys yksin ei ole uutta. Olen lasten kanssa hyvin paljon yksin, vaikka mies täällä olisikin. Ja onhan se ihan ymmärrettävää, hän käy töissä.  Ainut muutos seuraavassa viikossa on se, että teen täysin kaiken yksin. Normaalisti mies hoitaa lasten iltapalat ja iltatoimet. Leikkii heidän kanssaan, kun tulee töistä. Silloin minä saatan katsoa telkkaria, lukea kirjaa tai vaikka nukkua päikkärit. Onneksi viikko on lyhyt aika! Edelleenkin nostan hattua yksinhuoltajille, olette mielettömän vahvoja ja upeita, kun teette kaiken aina yksin.

Mitään hätää meillä ei tule olemaan. Päivissämme on hyvät rytmit ja rutiinit ja niitten avulla elämä pysyy kasassa. Enkä todellakaan valita, vaikka tiedostan, että viikosta tulee ehkä rankempi. Olen siitä myös innoissani, sillä  meillä kivaa myös kolmistaan.

Maanantaisin meillä on tapana käydä kirjastossa. Viemme edelliset kirjat ja etsimme uutta luettavaa, siinä vierähtää helposti tunnista kahteen. Huomenna lähdetään poikkeukselliseti vähän kauemmaksi ystäväni luokse viettämään päivää. Emme ole nähneet hyvin pitkään aikaan ja meillä on lähes samanikäiset lapset, joten päivästä tulee hyvin helppo, kun lapset viihdyttää toisiaan ja me saamme vaihtaa kuulumisia kunnolla.

Tiistaisin päivän rytmittää Olivian balettitunti, joka on vasta viiden maissa illalla, mutta koko aamupäivä elää sen mukaan. Tiistaisin yritän saada Oliviaa nukkumaan päiväunet, ettei iltakiukku valtaisi pientä tanssijaa eikä hän nukahtaisi paluumatkalla kuuden jälkeen.

Keskiviikkoisin Olivialla on päiväkotipäivä. Hän on hoidossa klo 9-16. Herättyämme viedään Olivia päiväkotiin ja paluumatkalla käymme  yleensä Alexin kanssa kaupassa, laitan päiväruoan ja menemme yhdessä päiväunille (noin klo 12-14 me siis vain nukumme). Sitten onkin leikin ja ruoan aika ja käydään hakemassa Olivia kotiin. Ilta menee hetkessä ja kahdeksan maissa olen yleensä jo nukuttamassa lapsia.

Torstai on aika samankaltainen, Olivia päiväkotiin, sitten seurustelua Alexin kanssa, Alex unille. Minä siistin kotona paikkoja, pesen pyykkejä ja hoidan juoksevia asioita. Olivia haun jälkeen ilta menee taas nopeasti. 

Perjantaisin Olivialla on lyhyt päivä, 9-13. Perjantai on siivouspäivä ja silloin ei tarvitse miettiä, miten ajan kuluttaa. Haettuani Olivian, käymme viikonloppua varten kaupassa ja iltapäivästä yleensä leivotaan jotain hyvää. 

Launtaisin katsomme yhdessä lastenohjelmia ja aamut menee omalla painollaan. Leikitään, ulkoillaan pidempään. Käydään ehkä kylässä ja ollaan vaan.

Viikosta tulee varmasti kiva ja tuskin edes huomaan sen kulkua. Meillä on käytössämme auto, joka helpottaa arkea huomattavasti. Ja lapset alkavat ola jo sen ikäisiä, että viihtyvät myös keskenään. Jeps, tästä viikosta tulee hyvä! Pus!



Karina


keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Arkikiireitä.

Mieheni lähti sunnuntaina päivällä taas opiskelukaupunkiinsa ja mulla alkoi tuttu ja turvallinen arkiyksinhuoltajuusviikko. Lisähaasteita tälle viikolle tuovat Olivian lauantaiset 3v juhlat sekä meidän kaksi kirppispaikkaa Joensuussa, joita olisi hyvä käydä välillä siistimässäkin!



Tämä viikko koostuu aika pitkälti siivoamisesta, juhlien järjestämisestä, leipomisista ja toki perusarjen pyörittämisestä. Olivia on tänään ja perjantaina klo 9-15 päiväkodissa, joten hommat edistyy täällä pikkuisen nopeammin. Kello on vasta puoli yksi ja olen jo raivannut ja siivonut koko alakerran! Tekemistä toki riittää vielä vaikka kuinka paljon, kirppistelyn yhteydessä tavaroita on tuotu varastosta sisälle ja vaatteita tuntuu olevan joka paikassa, samoin leluja. 

Käytiin eilen lasten kanssa kirppiksellä järjestelemäsä tavaroita, sillä sieltä tuli soittoa, että olimme laittaneet paikat väärinpäin. Sinänsä se ei haittaa, koska paikat ovat vierekkäin, mutta kun toisella paikalla on pelkästään mieheni vaatteita ja toisella lasten, voi olla aika sotkuisen näköistä, kun ihmiset palauttavat vaatteita oikeasti oikeille paikoille ja miesten kauluspaidat ei nyt näytä hyvältä bodyen keskellä. Lapset olivat onneksi superkiltisti koko eilisen päivän, Alex katseli rattaista meidän touhuja ja Olivia ojenteli minulla henkareita. Käytiin samalla Prismassa ostamassa muutama synttärikoriste ja - tarvike. Kotimatkalla kumpikin yllättäen nukkui ja Olivian yöunille nukahtamisesta ei meinannut tulla yhtään mitään. Kyllä kirosin ne harvinaiset päikkärit alimpaan helvettiin!  



Juhlat järjestän aika pitkälti yksin, Olivian kummi tulee tosin perjantaina jo puolen päivän aikaan Joensuuhun, joten saan hänestä ainakin lastenhoitoapua! Olen koettanut miettiä valmiiksi, mitä teen minäkin päivänä enkä stressaa juuri ollenkaan, sillä toimin paineen alla parhaiten. Myös listat ovat suuri apu ja niitä on jo yksi tehty. Olivian juhlalista, joka kirjoitettiin Olivian kanssa yhdessä. Vieraat, tarjoittavat, ohjelma, koristelut yms. Teemaa meillä ei tänäkään vuonna varsinaisesti ole, mutta korsiteluissa vilahtaa yksi, jos toinenkin Disneyn prinsessa, joten kaipa se teema on prisessamainen.  
Kakkutoiveena Olivialla on rusettikakku. Se on suunnitteluasteella! Marsipaani/sokerimassakakkua en tänä vuonna halua tehdä, luultavasti teen kermakakun. Lisähaastetta leipomisille tuo Olivian päiväkotisystävän muna-allergia! En oikein tiedä, pitääkö mun ottaa munattomuus huomioon kaikissa ruoissa vai riittääkö, jos teen hänelle ns. omat eväät? Onko kohteliasta, että hänellä olisi esim omia munattomia muffinseja ja keksejä, jos muilla on kakkua, muffinseja ja keksejä? Entäs suolaiset sitten, teenkö pellillisen munatonta kinkkupiirakkaa vai oisko ok, tehdä pieni vuoallinen hänelle erikseen? En ole aikaisemmin joutunut ottamaan huomioon muuta kuin laktoosi-intoleranssin, joten tunnun olevan hieman hukassa, miten nyt toimin. Haluan kuitenkin, että kaikki viihtyvät eikä ystävän vanhempien tarvii olla paniikissa, että heidän tytär saa allergisen kohtauksen meillä! Tytön isä tulee kylläkin juhliin mukaan.



Päätöksiä pitäisi kyllä pian tehdä, sillä tänään olisi tarkoitus tehdä kauppalista ja käydä kaupassa ennen  kuin haen Olivian hoidosta eli kahden tunnin sisään, haha! Saa nähdä, miten käy..

Huomenna ohjelmassa on kunnon siivous ja joidenkin ruokien alkuvalmistelu. Perjantaina varmasti taas siivousta, koristelua sekä kaikkien ruokien lopullinen valmistaminen. Wish me luck!

Karina