Jutellaanko taas hetki lasten merkkivaatteista? Oon monesti kertonut, että mulla se "harrastus" meni jossain vaiheessa vähän yli ja paketteja tuli monta viikossa, kun tilasin vaatteita niin verkkokaupoista kuin kirppareilta. Kauhistelin ystävääni, joka laittoi käsittämättömiä summia lastenvaattesiin, mutta samalla välttelin laskemasta itse, paljonko niihin käytän. Ja menihän sitä rahaa. Nyt olen jollain tapaa rauhoittunut ja löytänyt kultaisen keskitien. Ostan tarpeeseen ja käyttöön ja nimenomaan sen käytön perusteella mietin, mitä ostan.
Liityin vasta vähän aikaa sitten Facebookissa muutamaan ryhmään, jossa jutellaan tietyistä merkeistä. Kaupankäynti on niissä kiellettyä, joten siinä mielessä sellaisessa ryhmässä on turvallista olla. Se, mikä sai minut kirjoittamaan tästä aiheesta, on kuitenkin peräisin juuri niistä ryhmistä. Jos itse kuvittelin olevani jotenkin maaninen joidenkin merkkien suhteen, niin vähänpä tiesin! Olen nähnyt nyt paljon, paljon pahempia tapauksia.
Otetaan esimerkiksi VIMMA. Mä rakastan lettivaatteita ja molemmilla lapsilla on niitä käytössä, vaikka miehen mielestä mu-va lettiprintti onkin tyttömäinen. Mun mielestä se on unisex ja sopivilla yhdistelmillä sopii pojillekin oikein hyvin. VIMMA on kotimainen vaatemerkki ja kuten ollaan saatu kotimaisissa suosituissa merkeissä huomata - heidän kysyntä ja tarjonta eivät oikein kohtaa, vieläkään. Onko se sitten markkinointikikka, että tehdään omista vaatteista todella haluttuja vai resurssien puutetta, sen tietävät vain sen merkin omistajat. VIMMAn leteillä on todella hyvä myyntiarvo ja koska verkkokaupassa kaikki loppuu nanosekunnissa, ovat he aukaiseet Helsinkiin myös kivijalkamyymälän.
Pääkaupunkiseutulaiset ostavat sieltä tyytyväisenä korallilettiä, merenpoikalettiä ja kaikkea muuta. Me muut sitten jäämme nuolemaan näppejämme. Reilua? No miksi ei? Eihän Louis Vuottoninkaan liikettä ole Suomessa kuin Helsingissä, meidän pääkaupungissa. Eikös se ole ihan luonnollista, että jos kauppa perustetaan, se tehdään juuri sinne, missä on suurin kysyntä? Nyt päästäänkin siihen varsinaiseen aiheeseen: trokaaminen.
Trokaamista on ollut aina ja tulee varmasti myös olemaan. Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan joka maksaa, kuuluu sanontakin. Ja tässähän se trokauksen koko idea onkin. Trokari tietää, mikä tuote on suosittu, hän ostaa jälleenmyyntiä ajatellen ja myy sitten kalliimmalla. Pitäähän voittoa tulla, ei muuten olisi järkeä alkaa trokariksi. VIMMA on kuulopuhetteni perusteella pyytänyt joissakin Facebookin kirppisryhmissä, ettei heidän tuotteita saisi myydä yli ovh+postit (+postit). Tätä "lakia" ovat monet ryhmät myös noudattaneet ja lähes kaikissa villiksissä on sääntö, ettei uusimpia droppeja eikä Vimman lettejä saa huudatta yli tämän suosituksen.
Vaikka VIMMAn tuotteita rakastankin niin tämä heidän pyyntö on mielestäni ihan käsittämätön. Eivät he voi määrittää millä hinnalla toinen osapuoli myy ostamansa tuotteen kolmannelle osapuolelle! Se on jokaisen oma asia. Onko trokaaminen sitten moraalisesti oikein, se on ihan eri asia. Mutta jos joku onnistuu tilaamaan vaikkka viidet leggingsit, joista myy neljät vähän kalliimmalla eteenpäin, niin ei se minusta väärin ole. Tämä aihe jakaa mielipiteitä ja omani on vähän kiikun kaakun molempiin suuntiin. Mun mielestä on ostajan vastuulla, ostaako hän ylihintaisen tuotteen trokarilta vai jättääkö hänet huomioimatta. Sehän on selvää, että jokaisella tavaralle on löytyy varmasti ostajansa ja jotkut tietyt tavarat vaihtavat omistajaa vaikka hinta hipoo taivasta, mutta se on edelleen sen ostajan asia. Jos trokaaminen on mielestäsi väärin, älä käytä heitä.
Tähän tulee varmasti kommenttia, että lettivaatteiden trokaajat vievät kuluttajilta tuotteet. Ihmisiltä, jotka olisivat ostaneet leggingsit tarpeeseen, mutta jäivät ilman, koska joku hamstraa ja harrastaa harmaata taloutta. Niinhän se onkin. Mutta miten sitä voi estää? Ei mitenkään. Tai voi, älä osta trokarilta. Kun hän saa kärsiä tappionsa useamman kerran ja jää tavaransa kanssa yksin, hän todennäköiseti myös lopettaa toimintansa.
Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?
